maanantai 8. syyskuuta 2014

Peltodebyyttiä, kouluklinikkaa ja istuntaa

Heipparallaa!
Nyt onkin paljon kirjoitettavaa, mutta aloitetaan vaikka ensimmäisestä peltoratsastuksesta Donin kanssa.
Meidän tallin viereen ajeltiin muutama päivä sitten jälleen sänkipellot, niinkuin joka vuosi. Noin kaksi kilometriä suuntaansa pitkä pelto on monelle hevoselle ja ratsastajalle ihana virkistysjakso tallillamme (ja varmasti monilla muilla talleilla tähän aikaan), ja melkein jokainen haluaa sitä hyödyntää- oli sitten kysymys kävelylenkistä tai laukkabaanattelusta. Laukkabaanoille Donilla ei vielä ole asiaa, mutta ensimmäinen pikkuratsastus tyttöjen kanssa siellä on nyt käyty!



Ja kyllä poika tykkäsikin!
Pelto on ollut aijemmin Donille vähän jännä paikka, ja sanoinkin muulle porukalle tulevani peltoilemaan vähän myöhemmin, sitten kun olen ottanut ensin vähän alkuverryttelyjä kentän puolella. Poikaa on hyvä vähän rauhoitella ennen uutta paikkaa, avarat paikat kun yleensä tuppaavat saamaan hevosen kuin hevosen innostumaan välillä vähän liiaksikin.
Pellolle saapuminen tapahtui ori-macho-tilassa, mutta heti kun saavutimme muut kaverit ja aloin ratsastaa, koko hevosen valtasi jonkinlainen rauhoittumistila, ihankuin hevosen "flow-tila", jossa se keskittyy 100% ratsastajaan. Luulen että Doni toimi kuin kisatilanteessa- kun paikka vaihtuu nopeasti ja adrenaliini nousee pienestä jännityksestä, se kääntää sen turvautumalla täysin ratsastajaan. Jotenkin se jätti kaiken ulkopuolisen täysin huomioitta ja keskittyi vain siihen mitä nyt tehdään. Ja se oli mun mielestäni tosi hieno reaktio siltä, pääsi oikeen yllättämään!




Saimme peltopäivän ratsasteluja kuvaamaan upeasta kuvausjäljestään tutun Riikan, joka kävi meillä pari vuotta sitten samalla asialla. Nyt otimme jälleen yhteyttä toisimme ja iloiseksi yllätykseksi saamme nauttia hänen kuvistaan luultavasti tulevaisuudessakin täällä blogin puolella! Kaikki postauken kuvat ovat siis (c)Riikka Jäntti

Heh, aika hauska kuva, itse korjaan asentoa ja Don näyttää ihan ponilta ;D

Sitten kun me molemmat rentouduttiin vähän, oli pellolla ratsastelu oikeastaan aika rentouttavaa. Ihan sataprosenttisesti en vielä voi luottaa siihen että se ei kyttäilisi mitään, joten kyllä vähän valppaana pitää aina olla tuon heinäsirkan kanssa... ;) Mutta vaikka kaverit tekivät kaikki ihan omia juttujaan, ei Donin keskittyminen herpaantunut sen takia. Oli kiva ottaa tällainenkin päivä treenien keskelle, mukavaa vaihtelua itse kullekin!






 Viime sunnuntaina olikin sitten odotettu Emile Faurien klinikka, jossa väkeä olikin sitten maneesin täydeltä. Yhtäkään huonoa sanottavaa en klinikasta keksi, se oli aivan loistava. Itse sain kopin varsinkin kolmen 7-vuotiaan hevosen esiintymisestä, jotka olivat kaikki eri tasolla. Samassa sain erinomaisia vinkkejä omaan harjoitteluun Donille, joka edustaa samaa ikäluokkaa. Emile esitti muutenkin todella paljon treenivinkkejä nuoria hevosia varten. Klinikka oli helposti "ymmärrettävissä", ainakin itse -vaikka klinikka siis käytiin kokonaan englanniksi- ymmärsin kaiken todella hyvin, ja pääsin helposti mukaan termistöön ja tunnelmaan. Myös Emilen ratsatus tuki täydellisesti hänen opetustyyliään. Ei kai tässä voi olla muutakun iloinen siitä että hän ei ole vain vieraileva tähti, vaan mukana Suomen maajoukkuetiimissä, tukemassa suomalaista kouluratsastusta.
Toinen asia joka klinikasta teki ainutlaatuisen, oli kisakavereiden tapaaminen pitkästä aikaa! Koska itse en ole kilpaillut pitkään aikaan, oli aikakin nähdä (melkein) kaikki parhaat kisakamut ja vaihtaa kuulumiset. Kertakaikkiaan ihana päivä...

Kiitos tytöt kivasta päivästä❤️  (c) Ritva Waris-Wörlin




Lehtisten hevoskomppanja kokonaisuudessaan

 

 



"Oops...I think that must be a mouse!"





Tänään päivällä olikin sitten vielä Airan istuntavalmennus pitkästä aikaa. Otin tälläkertaa yksityistunnin puolituntisena Aadan estyessä tulemasta, ja se toimi ihan hyvin! Ennen tuntia Airan kanssa juteltiin puhelimessa valmiiksi päivän aihe, kerroin omia fiiliksiäni ja ongelmakohtiani. Kun tunti aloitettiin, oli sitten visiot valmiina. Teimme tunnin väistöliikkeiden parissa. Aluksi sain heti muistutuksen yläselkäni eteenpäin viemisestä, ja hetikun sain sen kierron mukaan muiden apujen kanssa, paranivat västöt kerta kerralta. Ylävartalon eteenpäin vieminen, yläkropan kierto, lonkan avaaminen ja muut avut yhtäaikaisesti ottavat hiukan miettimisaikaa, mutta heti kun ne loksahtavat, muuttuu kaikki tosi loogiseksi. Oli mukavaa lopettaa siihen kun kaikki tuntui hyvältä ja helpolta. Kun itse istuin oikein, muuttui Donkin paljon elastisemmaksi ja joutuisemmaksi. Ja näin oli myös Airan mielestä ulospäin.  Tiivistettynä todella kiva ja hyödykäs tunti jälleen kerran!






 
Sellaiset kuulumiset tälläkertaa. Mitä piditte kuvista? Mikä on oma suosikkisi?
Ajattelin myös, että jos innokkaita on, olisi mahtavaa saada uusi banneri syysteemalla. Jos siis sinulla on inspiraatiota ja aikaa, olen avosylin vastaanottamassa tuotostasi! Kaikki tämän postauksen otokset ovat käytettävissäsi. Jos innokkaita on paljon, aion pyhittää niille oman taas postauksensa, mutta sen näkee sitten myöhemmin !
 

Adios!

sunnuntai 31. elokuuta 2014

When winter comes

Heippa!
En ole muistaakseni koskaan tehnyt erityistä postausta liittyen ratsastuksen vaatemallistoihin tai ylipäätään esittänyt toivelistaa siitä mitä minun pitäisi omaan tallivaatevarastooni aika ajoin päivittää. Nyt kun syksy ja talvi tekevät tuloaan, on aika taas tsekata vaatekaapit kunnolla ja etsiä ne vaatteet esiin joilla ulkona oikeasti enää pärjää.
Olen selaillut konkreettisesti kaupan hyllyiltä jo kerran talvivaatteita, joissa on ollut mukana mm. jo uutta kingslandin v.2014 talvimallistoa. Lisäksi selailin läpi netistä mm. pikeurin, eskadronin sekä kingslandin vaatemallistot tälle talvelle.



Kingslandilla oli aika tasainen mallisto, ei revittelyä värien tai kuvioiden suhteen -Toisin sanoen tämän talven mallistosta oli haluttu luoda melko klassinen. Itselläni pisti silmään tässä ylä- ja alapuolella olevat fleecepaidat.  Minulla olisi etsinnässä talvea varten juuri näiden tyylinen fleece, jota voisi käyttää syksyllä ratsastuspaitana ja talvella kerrastossa toppatakin alla. Ylempi paita on mieleisempi itselleni johtuen huputtomuudesta. Fleece on hyväksi todettu materiaali treeneissä, se päästää hyvin koskteutta läpi. Tällainen paita tulee varmaan pakkohankinnaksi omalta osaltani ilmojen kylmetessä, minultakun tällainen huputon ratsastusfleece vielä puuttuu.



Mallistoon kuuluu myös tällainen ihana untuvatakki. Olen nähnyt tämän livenä pitkänä versiona ja on kyllä aika mahtava... Väri on mielestäni tosi kiva ja kaulus on ihanan iso. Minulla on tällähetkellä muutamia vuosia sitten ostettu KL:n hopea toppatakki joka on palvellut monta vuotta erittäin hyvin ja josta tykkään todella paljon. Vaikka tällähetkellä akuuttia ratsastusuntsikka tarvetta ei vielä olekkaan, olen sen verran tyytyväinen edellisiin tämän merkin toppavaatteisiin että uskon etsiväni seuraavaa takkia myös ensin Kingslandilta.  Tämä harmaa toppatakki oli vain aika hyvä esimerkki siitä minkä tyylisistä takeista itse pidän.

Tässä nykyinen hopea takki.


Takeista puheen ollen, muutama päivä sitten saapuivat tilaamamme seuratakit vihdoin postiin. ARIAT- merkkiset kevyemmät toppatakit ovat olleet mahtavia jo näilläkin säillä. Todella kiva takki edustuskäyttöön ja kotiin.



Toinen asia mikä nyt on oikeasti oston päällä ovat uudet ratsastushousut.  Nykyiset KYRON:n housuni ovat jo paikkailun tarpeessa, saumat ovat alkaneet ratketa muutamasta kohtaa ja kokopaikat ovat alkaneet kulua jo aika paljon. Ne olisi hyvä nyt jättää kakkoshousuiksi ennenkuin hajotan ne totaalisesti.
Talven mallistoista en köytänyt ratsastushousujen osalta oikeastaan mitään iskevää- minun malliseni pitkäjalan ei auta muutakuin lähteä liikkeisiin ja kokeilla. Sen olen jo päättänyt että seuraavien tulee olla pikeurit, ne ovat tähän mennessä sopineet kaikkein parhaiten pitkään ja hoikkaan vartaloon, ja kestävyys on ihan omaa luokkaansa.


 

Minulla on ollut jo yhdet harmaat pikeurin housut joihin tykästyin paljon (ja jotka kärsivät nyt kaapin pohjalla reikäisyydestä) , ja nyt haluaisin kallistua jälleen siihen väriin. Yksi kiva malli on jo bongattu (Yllä), Pikeurin hailey-malli näyttää todella tyylikkäältä. Toisena värivaihtoehtona mietin mustaa.
Alla edelliset pikeurit.





Tässä yllä ja alla muutama kiva malli mustista pikeureista.



En tiedä minkä malliston edustajia nämä bootsit olivat katalogissa, mutta pistivät harakan silmään...Ihanat...

Eksyin myös katsomaan Eskadronin katalogia ja löysin ihan uuden, minulle ennen näkemättömän malliston, Eskadron platinum editionin. Vaikka mallisto on julkistettu jo viimevuonna, on se mennyt minulta täysin ohi, tai sitten tuotteet eivät ikinä rantautuneet Suomen markkinoille. (Koska niitä ei suomen nettikaupoissakaan
näy?) Kertokaa viisaammat. 
Jokatapauksessa hullaannuin täysin. Samettiteemainen kisamallisto upposi kyllä meikäläiseen. 
Nettikaupasta saattoi lähteä yksi kaveri kohti kotia... (; Mallisto oli suunnattu enimmäkseen kouluratsastajille, ja piti yllä ihanan arvokasta tyyliä. Sen tuotteet oli luotu melkein kokonaan kisatarkoitukseen -siellä näkyikin paljon mm. kisaloimia.
 

 

Tältä näyttää sitten Eskadronin tämän talven mallisto. Omaan silmään näyttää aika raikkaalta, kivoja väriyhdistelmiä! Löytyisikö tuosta mallistosta jotakin sinun talveesi?





Tärkeysjärjestyksen alkupäässä olisi minulla tämän kaiken ihastelun jälkeen minulla kuitenkin kunnon kumisaappaat. Etsinnässä on lyhytvartiset tallikummarit, joiden kanssa syksyn voi raivata läpi vesilätäköitä pelkäämättä. Nämä HV:polon kumpparit tulivat mulle ykkösenä mieleen. Niitä on näkynytkin paljon hevosihmisten keskuudessa, joten ovat varmaan kelpo saappaat? Käyttökokemuksia otetaan vastaan.




Siinä oli nyt muutama asia joka juolahti mieleen. Oletteko te jo löytäneet itsenne kiinni katalogeista?
Alennuksia, jälleenmyyntiä? -Jos sinulla on tiedossa hyvä shoppailupaikka, vinkkaathan meille muillekkin!

Ja lopuksi...
Heitin teille viimeksi kysymyksen siitä mitä olen tekemässä tukolla hevosen jouhia, ja niinkuin moni jo varmaan arvasikin, oli kyseessä Donista teetetty jouhikoru.

 

 

Saimme vähän aikaa sitten Karkin nykyisiltä omistajilta vinkin heidän ystävänsä tekemistä jouhikoruista, ja nähtyämme mallit ihastuimme heti. Kirjekuoresta paljastui myöhemmin juuri sellainen koru kuin olin odottanutkin, aivan ihana... Nyt on palanen Donia aina matkassa.  Eikä häntäkään kärsinyt lahjoituksesta ;p
Toivottavasti tästä saadaan uusi onnenkoru kokoelmaan...




Ensikertaan ❤️



perjantai 22. elokuuta 2014

Hyviä treenejä

Kukkuu!


Lukion toinen vuosi on nyt lähtenyt käyntiin, ja vidoin kirjakasan alta on havaittu elämää Jutan ryömiessä esiin viettämään viikonloppua. Hyi että on kyllä kiirettä pitänyt, ensimmäinen koe on suoritettu eilen, ja seuraavat odottavat taas ensiviikolla. Koulu ei vielä näin alussa ole tuntunut mitenkään erityisen raskaalta, mutta stressi kuormittuu aina kuukauden loppuun, kun virallinen koeviikko alkaa. Lukion rinnalla olen treenannut nyt myös Donin kanssa erittäin ahkerasti, meillä on ollut treenejä valmentajan kanssa 3-4 kertaa viikossa. Olen ollut itse valmennuksissa, ja Don on päässyt ratsutuksiin useasti.

Kaikki postauksen kuvat (c) Emmi









Don on ollut nyt valmentajan kanssa todella hyvä, se tulee kokoajan mielekkäämmäksi ratsastaa, kevenee edestä ja tulee aktiiviseksi takaa. Don on sellainen hevonen mitä pitää kokoajan vähän tunnustella ja hakea asentoa, ja sitten kun se loksahtaa niin kiittää ja antaa olla. Ehkä oma kehityskohtani tässä on juuri se, että jään välillä tekemään liikaa asioita hevosen puolesta. Sitten kun hevonen tuntuu hyvältä, on se myös uskallettava jättää yksin. Jos jään siihen liikaa kiinni, se yleensä kovettaa itseään heti edestä. Kovettaminen Donin mittapuussa on kuitenkin aika pieni juttu joka hoituu sillä kun itse ratsastaa tilanteen hyvin ulos ja takaisin tasaiseksi. Mun on itseni vaan oltava tarkka siitä milloin saa ratsastaa paineella ja milloin ei. Välillä jäänkin itse liikaa kiinni tilanteeseen. Doni on siitä ihana ratsastettava, että se ei kyllä ikinä vastaa typerästi apuihin, vaikka vähän komentaisikin, tai vaikka teen jotakin itse väärin. Sillä on tosi hyvä työmoraali ja keskittyessään tekee kyllä kaiken mihin kykenee.


 

Eilinen valmennus oli yksi, joka minun mielestäni sujui mukavasti. Donilla oli oma keksintö olla vasempaan vahvempi tänään, joka tuotti välillä hiukan haparointia ja epätasaisuutta. Mutta sitten taas kun tuntuma oli tasainen ja hyvä, ja olimme jumpanneet vähän vasenta niskaa, D tuntui todella hyvältä. Laukkatyöskentely sujui myös hyvin, varsinkin siinä koko hevonen on keventynyt paljon. Ollaan nyt treenattu kokoamisia ja niiden avulla laukan aktiivisuutta. Lisäksi normaalissa treeneissä käytetään nyt myös paljon avo-asentoa sekä väistöliikkeitä kaikissa asellajeissa parantamaan nopeutta ja tasapainoa.

Kaikki ratsastuskuvat ovat eiliseltä, torstailta.

 

 


 

Tänään oli sovittu taas ratsutuspäivä ja valmentaja kapusi selkään. Meno näytti alusta asti tosi hyvältä, eikä jäykkyyksiä vasempaan enää ollut havaittavissa niinkuin eilen. Doni oli tosi hyvin kuulolla ja teki töitä hienossa raamissa ja aktiivisena. Valmentaja teki paljon väistöjä ja sulkuja laukassa, kokoamisia sekä vaihtotreeniä. Omaan silmään meno näytti tosi kevyeltä ja helpolta, ja niin se kuulemma oli selkäänkin. Siinä sitten fiiliksiä kysyessäni valmentaja totesikin että käyppä vaihtamassa kamat ja tule testaamaan. Minähän sitten juoksin vaihtamaan kamppeet niskaan ja hyppäsin selkään valkun jälkeen- ja kyllä muuten tuntui hyvältä... Ehkä paras ratsastuskerta tähän mennessä. Valmiiksi lämmitelty Don oli kuin ilmaa edestä, sulava ja rento ratsastettava.  Me ei ennen ollakkaan tehty näin että vaihdetaan valkun kanssa kuskia kesken ratsastuksen, ja oli kyllä ihanaa taas tuntea mitä se hevonen on välittömästi ammattilaisen jäljiltä. Nämä tunteet pitää muistaa jättää takaraivoon!

Välillä annettiin muodon venyä alemmas.
Nyt luvassa on ansaittu palauttelupäivä, jonka jälkeen treenit jatkuvat. Lähitulevaisuudessa on taas luvassa mm. istuntavalmennusta, johon pääsemme osallistumaan nyt myös pitkästä aikaa. Lisäksi luvassa on kaikkea muutakin jännittävää, kuten ratsastuksen MM-kisojen alkaminen ensiviikon maanantaina (Yleltä jopa yht. 100 tuntia lähetystä WOHOO!) , sekä Emile Furierin klinikka 7.9 jota menemme seuramme DTT:n kanssa katsomaan. Huippukivaa siis!



Tomppa ja Jutta toivottavat kaikille hyvää koulujen alkamista! Toivottavasti palailemme pian taas posatusten merkeissä! (:


                                                                            P.S.

Mitäköhän on tapahtumassa?