lauantai 8. elokuuta 2015

Viikko Becksin kanssa

Heippa kaikille!
Ensin, oli todella kiva nähdä kirppiksen menestyvän, tavaraa on lähtenyt hyvään malliin uusiin koteihin. Jätän vielä myymättömiä tavaroita tuonne omalle sivulleen, joten käykää välillä kurkkaamassa, sinne saattaa tulla joskus uuttakin tavaraa (:
Nyt tulin kuitenkin kirjoittelemaan ratsastuskuulumisia pitkästä aikaa. Tämän kuluneen viikon ajan olen liikuttanut meidän Becksiä. Voitte kuvitella kuinka ihanaa on ollut päästä takaisin satulaan. Ja tästä herrasmiehestä kyllä hevosta löytyy...Parin ensimmäisen ratsastuksen jälkeen lonkat ilmoittivat itsestään ja oikein ärsytti että miten sitä on päässyt tässä ajassa ruostumaan... Tosin tämän satulan siipi on minun jalalleni hiukan liian lyhyt, joka osaltaan vaikuttaa myös asiaan. Sen lisäksi oikea ranteeni kokee jonkin näköisiä rasitussärkyä jonka vuoksi olen siirtynyt vallan mm. vasemmalla kädella harjaamiseen :D Kaikkea sitä...Nytkun satulaan on kerran päästy ei minua pikkujutut hetkauta. Saappaat jalkaan ja menoksi!


Normaalin treenin, kevyiden päivien ja vapaan lisäksi kävimme myös pellolla tälläviikolla. Kaikki tämän postauksen kuvat ovat siis sieltä. Becks on tunnetusti mieletön ruohopohjan ystävä ja innostuu siellä välillä liiaksikin... Kyllä sieltä ihan yksi pukkikin saatiin. En kuitenkaan ratsastanut kauaa kuuman sään takia, vaan lähdin aika nopeasti treenin jälkeen pois porotuksesta loppukäynneille. Becks oli todella kivan tuntuinen pellolla, ehkä hiukan enemmän kiinni niskastaan kuin yleensä kovan innostuksen takia. Pienen irrottelun jälkeen se kuitenkin parani huomttavasti jalalle, laski ylälinjaa ja nopeutui lavoista. Kuumuus otti myös tietenkin osansa. Tämä viikko on muutenkin ollut ihana Becksin kanssa, onse vaan niin muru. Viikkoon on mahtunut kaikkea satulattomista käyntilenkeistä normaaliin työskentelyyn. Kuullut puhuttavan pommin varmoista hevosista-lyön pääni pantiksi että tämä on yksi sellaisista. Beautiful Mind, nimensä veroinen...


Becksin kanssa touhuan vielä viikonlopun, katsotaan josko saisin sen kanssa vielä jotain materiaalia tänne jaettavaksi. Itseni tuntien en kuitenkaan uskalla luvata liikoja...! Koulun alettua energiani keskittyy hevospuolella jälleen vain Doniin. Sen kanssa olemme edenneet jo uusiin fysiosarjoihin. Kuntoutumisen etenemisen kontrollit ovat olleet tähän mennessä kaikki positiivisia. Kaikki näyttää etenevän hyvin (:



 Nyt palaan vielä hetkeksi elämään rauhallista elämää ennen koulun alkua. Ei auta kuin toivoa että arki lähtee sujumaan hyvin balanssissa lukion, kirjoitusten ja tallin kanssa. Kaikesta huolimatta mulle itselleni on jäänyt tästä kesästä hyvä ja puhdistunut fiilis. Vaikka sitä aina miettii mitä kaikkea jäi taas tekemättä...niin toisaalta olisnko ehtinyt tehdä yhtään ylimääräistä.En takuulla. Ensivuodeksi tavoite on kuitenkin käydä edes yhdellä rannalla (; No, mitä pienistä. Kyllä se arjen alkaminen alkaa tuntua ihan positiiviselta asialta kun siihen asennoituu.
Jutta ja hevoset kuittaavat, ihania viimeisiä lomapäiviä kaikille niitä vielä viettäville!


P.S. Jos lukioiden joukossa on innokkaita bannerintekijöitä, saa minulle ilmoittautua. Uusi ulkoasu on nyt venynyt niin pitkään että olisi kiva saada uutta pintaa pian! (:

tiistai 28. heinäkuuta 2015

Kesähorroksesta herääminen




"Ei teot enää vaivaa maksa//
Liian pitkään alla paineen//
Tauolle aihe on..." 

Kiitos oivasta sanoituksesta PistePiste, ihan on oiva biisi tähän vaiheeseen! Nyt on taas kengänpohjia kulutettu, pakattu ja purettu matkalaukkuja edestakaisin moneen kertaan. Menoa on ollut sekä suomen rajojen sisä-että ulkopuolella, ja nyt viikon kotona olemisen jälkeen olen päässyt vähän hengähtämään...Vitsi vitsinä, Yo-kirjoitukset ja ajokorttihommat vievät aikaa sitä mukaan kun sitä jostain putkahtaa. Ja sitten pitäisi yrittää tiivistää elämäänsä vielä tänne blogin puolellekin. Loistava startti.


Aloitetaan vaikka viimeisimmästä, Lappeenrannan kansallisten (4.taso) kisareissusta viimeviikolla. Matkaan lähdettiin kahdeksi päiväksi Axun kanssa. Meininki kisoissa oli taas mielettömän hyvä, oli ihanaa nähdä kilpakavereita hevosineen ja viettää aikaa hyvässä hengessä. Majoituimme alueen valjaskarsinoissa jaba-karsinoiden sijasta, onneksi seura sai ne DTT:n porukalle etukäteen varattua vierekkäin. On se aina mukavampaa saada enemmän omaa tilaa, ja olla lähellä tiimin jäseniä- enemmän auttavia käsiä tarpeen tullen ja aina joku paikalla katsomassa hevosten perään. Eivätkä varusteet ja heinätkään tarvinneet erikseen sadesuojaa.


Kisat sujuivat meidän osaltamme todella hyvin-viimeisenä päivänä Aada ja Axu nappasivat avoimesta vaativasta B:stä neljännen sijan prosentein 66,2. Voittoprosentit olivat 67, ja siitä muutamat seuraavat sijoittuneet olivat kymmenysosien päässä toisistaan. Taso luokassa oli siis hirmuisen hyvä, mikä antoi sijoituksesta vielä enemmän tsemppifiilistä. Puhdas työvoitto! Hyvät kicksit kotitreeniin taas hetkeksi taattu.


Kisapäivän päätteeksi illallinen ravintolassa.

Tämän kesän virallisena lomakohteena on toiminut Naantali, jossa olemme pyörineet muutamaan kertaan sekä tyttöporukan että siskosten kesken. Tämän viikon lopulla suuntaamme sinne jälleen nuuskimaan Down by the laiturin tunnelmaa.


Kävimme myös tänäkin vuonna Turun Ruisrockissa...Kyllä kannatti kävellä jalat puhki. (Ja liottaa valkoisia converseja sen jälkeen yön yli pesuvedessä.)





Matkailua... Missäköhän ollaan käyty kääntymässä...









Kotona hevosrintamalla on vakaata.Olen edelleenkin toiminut pääsääntöisesti poissaolevien ratsastajien paikkaajana.Mutta ovathan ne päivät ihan tarpeeksi täynnä ilman ratsatettaviakin. Donia liikutetaan edelleen kaksi kertaa päivässä joten pelkästään siinä on jo hommaa kerrakseen. Aina kesä nopeasti menee mutta tämä on kyllä juossut ihan tukka putkella. Nyt viimeiset ilot irti ennen arkeen paluuta, mielenkiintoista nähdä mitä silloin tapahtuu kun stressilevelit jo ennen koulun alkuakin hipovat välillä kymppiä. Hmm..Jos aloittas vaikka jonkun joogan.



Siinäpä sitten vähän tiivistettyä kuulumisvuodatusta. En sano enää että nauttikaa keleistä koska suomen kesän neljä vuodenaikaa eivät anna sille lauseelle tukea. MUTTA voin aina toivottaa rentouttavia sisällä istumisen hetkiä sekä positiivista energiaa toisille stressisieluille. Kuullaan taas!

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Blogikirpputori

On nyt avautunut! Erillinen sivu löytyy bannerin alta valikosta. Käykäähän kurkkaamassa! (:


keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Kuulumisia ja kirppistä

Heippa kaikille!
Täältä tulee muutama juhannustunnelmainen kuva hiukan myöhässä, toivottavasti kaikilla oli rento ja LÄMMIN juhannus! Itse tänävuonna vietimme keskikesän juhlan kotona töitä tekien. Koko talli oli kontollamme juhannusviikonlopun, joten hommaa riitti. Kävimme kuitenkin viettämässä tyttöjen kanssa kokkaus-illan.



Sitten takaisin arkeen.
Doni on palannut takaisin kotiin kuntoutuksesta. Se on ollut kotona itseasiassa jo muutaman viikon. Olemme käyneet kontrollissa ja kaikki näyttää menneen todella hyvin eteenpäin selässä. Se on kuntoutunut niin paljon kuin tässä ajassa on mahdollista, akuutti vaihe on selätetty. Nyt jatkamme kotona edelleen kävelyä useamman kerran päivässä antaen lisäksi bemer-hoitoa. Seuraava kontrolli onkin sitten muutaman kuukauden päässä. Katsotaan. Päivät ovatkin siis  kuluneet enimmäkseen tallilla. Päivinä, joina hoidamme tallia itse, käyn siellä n. 4-5 kertaa päivässä. Hevosen etsintä on lisäksi edelleen käynnissä, joten lisää on luvassa. Tämä kesä tulee olemaan kaiken kaikkiaan siis melko kiireinen. Mutta ei sillä, onhan tämä jo niin kaukana niistä suunnitelmista joita alunperin teimme. Joten jos saadaan tämäkin kesä puolikunnialla vedettyä läpi niin sittenpähän vedetään.





Donin kanssa on ollut nyt kotona oikein mukavaa. Se on rauhallinen ja iloinen mieleltään, eikä tunnu stressaavan tilannettaan enää. Kävelytykset sujuvat pääosin todella rennoissa meiningeissä, eikä tarvetta suuremmille pidättelyille yleensä ottaen ole ollut -pieni laitumella riekkuminen ja muu "luontainen käytös" ei voi enää pahentaa sen tilaa. Se siis ulkoilee ja elää muutenkin ihan niinkuin meidän muutkin hevoset.
Ylhäällä oli muutama kuva uusista Passierin suitsista, jotka jouduin tilaamaan Donin onnistuttua rikkomaan edellisensä. Suitset istuvat loistavasti joten olen näin kahden käyttökerran jälkeen todella tyytyväinen. Mukaan Shockemöhlen verkkokaupasta tarttuivat myös muutamat bootsit kävelytystä varten. Nyt alkoi sitten taas ostoboikotti...


Ja mitäs muuta. Tänä aikana olemme ehtineet normaalin arjen lisäksi ehtineet selvitä yo-juhlista ja syödä (pakastaa) siitä jääneet ruoat. Axun kanssa Aada on päässyt debytoimaan ensimmäisen yhteisen vaativan luokan, joka päättyi viidenteen sijaan. Todella hyvä startti tälle kaudelle siis. Sen kanssa treenit jatkuvat kohti kansallisia. Itse olen nyt ratsastanut vähän, mutta kuitenkin päässyt selkään. Olen hoitanut yhtä asiakkaamme hevosta, Pikeä sekä Becksiä muutaman kerran. Kävin myös Axun selässä ensimmäistä kertaa ennen ylioppilasjuhlia, ja oli kyllä hauskaa. Se on niin erilainen hevonen mihin itse olen tottunut, isoksi hevoseksi niin nopea ja mielettömän herkkä. Toivotaan että uusintakerta koittaa pian kisojen välillä.

Aadan ylioppilaskuvia (c) Camilla Bloom



Eipäs tässä sitten kummempia. Kuulumispostauksen puolelle meni taas! Olisiko teillä jotakin ehdotuksia postauksiin? Mielipidepostausta esimerkiksi. Nelijalkaisten tarkempaa esittelyä voisin myös alkaa kehittelemään kun sitä on niin kovasti toivottu. Toinen tärkeä asia oli ilmoittaa teille mahdollisesta blokikirpputorin perustamisesta. Loisin siis yhden kirpputoritavara sivun tähän samaiseen osoitteeseen. Meillä kun on jo pitkään lojunut käyttämättömänä hyvää vähän käytettyä tavaraa. Onko kirppikset jo nähty vai onko teillä innostusta sellaisiin? Saattaa kyllä olla että jokatapauksessa kokeilen. Oman kokemusteni mukaan varsinkin hevostavaroiden kierrättäminen on nyt kovassa huudossa kaviokkaiden omistajilla. Ilmaiskaa mielipidettä.





Ensikertaan!



tiistai 2. kesäkuuta 2015

Sananen mielenvirkistyksestä

Heissan!
Nyt on ylioppilasjuhlat täällä vietetty, ja kaikki sitä edeltävä touhotus vihdoin nollattu. Nyt voi kesäloma alkaa!
Tarkoituksenani ei ollut kuitenkaan tulla puhumaan valkolakeista, vaikka päivästä tulettekin luultavasti kuvia myöhemmin saamaan. Minulta kysyttiin hetki sitten blogin puolella, miten toteutan hevoselle mielenvirkistystä, ja miten sovitan sen treenaamisen joukkoon. Tässä postauksessa puran siis vähän ajatuksia kilparatsun mielenvirkistyksestä, kouluhevosen näkökulmasta.

Hevosia etsiessä kotimaassa sekä ulkomailla olemme nähneet yhtä sun toista. Kun hevosia ratsastetaan päivässä monta, alkaa ensivaikutelman osuus kasvaa yhä suuremmaksi. Kahden saman tasoisen hevosen erottaa nopeasti se, minkälainen asenne ja halukkuus tehdä töitä niillä on. Millainen ilme niillä on.  Liian usein joudun mielessäni kuvittelemaan, millainen hevonen saattaisi olla jos se haluaisi tätä myös itse. Mitä enemmän hevoselta halutaan, sitä enemmän niitä valitettavasti unohdetaan pitää mielenkiinnossa. Muutama omistukseemme muuttanut hevonen onkin ensitöikseen saanut käydä läpi virkistäytymisen peruskurssin. Kaikki lähtee liikkeelle ulkoisesta olemuksesta.


Mutta miten me itse toteutamme treenistä poikkeavia päiviä ja pidämme omien hevosiemme mielenkiintoa yllä?
Yksi hyvä, ehkä parhainkin tapa on tehdä kokonaan hevosen koulutuksesta  poikkeavaa työskentelyä- Meidän kohdallamme siis hiukan esteharjoittelua. Meillä on käynyt monia estevalmentajia tallillamme, ja olemmekin aina törmänneet kysymykseen kouluryhmän mukaansaamisesta estepippaloihin. Nyt saimme asian vihdoin toteutukseen, ja muutama viikko takaperin saimmekin pidätellä nauruhermoja katsellessamme neljän kouluhevosen jumppatuokiota Pia Pantsun ohjastamana. 



Pia on käynyt meillä kuukausittain jo pitkän aikaa pitämässä valmennuksia sekä ulkopuolisille että oman tallimme esteratsukoille. Vaikka Pia oli puhunut meille jo kauan aikaa haluavansa ottaa meidät siskokset tunneilleen, saimme vasta nyt vihdoin ottaa asiaksemme kerätä ryhmän kokoon. Tunnille osallistuivat meidän poppoostamme siis Aada&Axu sekä Vilma&Pike.
Ja voi sitä riemun määrää...Koska kyseessä oli enemmänkin aivojumppaa, oli hevosilla turvalliset mahdollisuudet toteuttaa itseään mitä omituisimmilla ratkaisuilla...Jotka yllättivät ratsastajatkin kerta toisensa jälkeen ;D


Pääasia oli kuitenkin nähdä miten hevoset innostuivat ja tekivät valtavasti töitä mielen tasolla. Se jos joku on virkistäytymistä! Puomien ja kavalettien ratsastukseen kuuluu automaattisesti myös koulutyöskentelyä, kokoamista ja lisäämistä, sekä tällä tunnilla myös vaihtoja. Hevoset saivat siis kehittää jo osaamaansa asiaa, mutta nyt vain erilaisessa tilanteessa. Pelkkä maapuomien sarja kuroo yhteen monta valmisteltavaa asiaa.
Pian myötä saimme nostettua estejumppaa taas enemmän korokkeelle, olemme varmasti mukana seuraavallakin kerralla. Yksin toteutettu jumppatuokio kun ei vedä vertoja ohjatulle valmennukselle. Sitä odotellessa että itsekin pääsisi mukaan!



Estejumpan lisäksi vaihtelua tarjoavaa myös tietenkin maastoilu. Vaikka täällä meillä maastot ovat rajoitetut ympärillä olevan asutuksen takia, löytyy reittien tasapainoksi pienemmät nurmipellot sekä suuret sänkipellot tallilaisten käytettäviksi. Varsinkin syksyllä käyttöön tulevat sänkkärit ovat joka vuosi uutterassa käytössä. Siellä uneliainkin ratsu herää kummasti eloon... Muuten ulkoilmalenkit kuuluvat ratsastukseemme joka päivä, vuodenajasta riippumatta. Vaikka säiden armoilla ulkona mennäänkin, olen pyrkinyt välttämään viimeiseen saakka pelkkää talli-meneesi/kenttä välin kulkemista. Maastoilemisen lisäksi hevosen veteen vieminen kesällä on yksi parhaimmista, ja samalla hyödyllisimmistä tavoista tarjota hevoselle jotakin uutta. Täälläpäin ei hevosille uittomahdollisuuksia juuri ole, ja voin paljastaa etten koskaan ole hevosta itse uittanut. Toivottavasti mahdollisuus siihenkin hupiin joskus aukeaisi (;  Vesipedoista ja pelloista aasinsillalla nopeasti laiduntamiseen, joka tuntuu olevan jokavuotinen kysymys kilpahevosen elämässä. Oma vastaukseni on ehdottomasti kyllä, laidunta niin paljon kuin yksilölle on mahdollista. Vaihtelun lisäksi erinomainen tapa laskea stressiä ja tukea vatsan toimintaa. Yksin vai yhdessä- on jokaisen oma valinta ja täysin hevoskohtainen kysymys.

Myös ulkokentän mukaan kuvioihin astuminen talven jälkeen tarjoaa jälleen vaihtelua hevoselle. Kun muutaman viikon ratsastaa vain kentällä, tuntuu takaisin halliin palaaminen sadepäivän sattuessa itseasiassa aika virkistävältä. Pientä sadetta ei kuitenkaan kannata kentältä lähteä karkuun, mielestäni säätilojen vaihtelu kuuluu ulkona ratsastamiseen, ja on kisatilannetta ajatellessa tärkeä oppia jättämään ajatusten ulkopuolelle. Kesä tuo kyllä tullessaan ratsastusmahdollisuuksiin kirjoa, se on pakko todeta. On ihanaa voida viedä hevosta monille pohjille päivän aikana.



Mielenvirkistystä voi tarjota hevoselle siis oikeastaan todella monin tavoin. Yllä mainittujen asioiden lisäksi joku voi herätellä hevosensa mielenkiintoa vaikka maastakäsittelyn kautta.
Siispä heitänkin pallon teille. Mikä on sinun tapasi tarjota hevosellesi vaihtelua? 

Kun näen iloisen ja sosiaalisen hevosen tallissa valmiina päivän työskentelyyn, on haluamani saavutettu. Kaikkien huulilla oleva termi "happy athlete" tulee myös tässä esille. Minulle ei riitä, että hevonen suorittaa. Sen täytyy suorittaa positiivisesti.
Ihania kesäisiä ratsastushetkiä kaikille lukijoille <3