lauantai 16. toukokuuta 2015

Etsitään hevosta!



-Klikkaa suuremmaksi painamalla-

Nyt on tullut aika alkaa etsiä kisakumppania kesän koitoksiin. Jo facebookissa jakamani hevosenetsintä ilmoitus saa nyt kokeilla onneaan myös täällä blogin puolella. Kaikki tarpeellinen informaatio ja yhteystiedot löytyvätkin ylläolevasta ilmoituksesta. Toivotaan että uusi kaviokas löytyisi osaksi tiimiämme pian!

maanantai 11. toukokuuta 2015

Elon merkkejä

Heippa pitkästä aikaa!
Hui miten outoa on taas löytää itsensä kirjoittamasta taas postausta, tuntuu että blogi on ollut "heitteillä" ikuisuuden. Siitä olenkin mielettömän pahoillani...
Ensimmäiset viikot ilman Donia tuntuivat tyhjiltä, mutta sain nopeasti muuta ajateltavaa tottuen samalla siihen ajatukseen että hevonen on juuri nyt siellä missä sen pitääkin. Olemme saaneet Donin kuulumisia kuntouttajalta joka viikko sekä tekstiviestein että välillä valokuvin, ja olemme näin perillä siitä miten asiat siellä edistyvät. Hyväksi onneksemme poika on sopeutunut paikkaan mielettömän hyvin, ja kuntoutus on tähän mennessä sujunut sen kanssa loistavasti. Viedessämme Donia keskukseen fiilis oli todella hyvä. Parempaan paikkaan ei hevostaan olisi voinut jättää!
  

Vesijuoksumatto- Donin tuleva treenikaveri // D saapunut juuri uuteen paikkaan




 
 
Tässä välissä olen keskittynytkin nyt täysin siis muihin omiin hevosiimme. Olen ratsastanut Kurrea sekä muutaman kerran Becksiäkin. Sain edellispäivänä myös passituksen Jennyn tunnille paikkaamaan Aadaa ja Axua, kun Axu oli omatoimisena poikana polkaissut yhden jalan kenkänsä vinoon, estyen näin valmennukseen osallistumisesta. Paniikin poikanenhan siinä iski kun lyhyellä varoitusajalla piti mennä näyttäytymään kuitenkin itselleni ratsastuksellisesti melko vieraalla hevosella. Mutta treenimielessähän sinne lähdettiin, kyllä tunnilla on sitten aikaa harjoitella ;P Jenny kuitenkin tietää ettei Kurre ole hevoseni, ja kävimme valmennuksen alussa läpi missä mennään. Joten kävimme sen suuremmitta ihmettelyittä sitten vaan töihin.
Valmennus sujui kaiken kaikkiaan hyvin, mitä nyt oli välillä vähän papan nappulat hakusessa. Sain muistutuksen taas omasta ranteen käytöstäni, ja kiinnitinkin tunnilla huomiota siihen että annan ranteen ja sormien elää hiukan enemmän. Jos pidän kättä liian "muodollisena", saattavat nopeat puolipidätteet lähteä välillä liikkeelle koko ranteesta, vaikka siihen riittäisi pelkkä sormiote. Harjoittelua kaikki!
 

- Kaikki ratsastuskuvat Jennyn tunnilta -


 
Kurre väsyi tunnin aikana jonkin verran, ja etuosa alkoi loppua kohden painumaan hiukan. Keskityimme tänään selvästi enemmän ravityöskentelyyn, joten leikkasimme lopussa laukasta melko paljon- siinä meille riitti että K antoi periksi niskastaan ja liikkui tahdikkaasti hyvää peruslaukkaa. Kurre kuitenkin oli sitä mieltä että se on joko piruettia tai laukkasulkua, joten kyllä siinä sai ihan töitä tehdä jotta Setä tyytyi vähempäänkin...
Ravissa työskentelimme paljon suoruuden ja siirymisten parissa. Sisäistimme tuntiin useita harjoitteita, joten varaa matkustelulle ei kyllä ollut. Jenny joutui päinvastoin sanomaan välillä etten ratsastaisi liikaa kisamoodilla, vaan antaisin enemmän tilaa rennolle harjoittelufiilikselle. Minun on aina ollut vaikea tyytyä harjoitukseen joka ei tunnu mielestäni juuri siltä kuin haluan. Se on aiheuttanut sen, että hingun välillä liikaakin toistoja. Ei vähään saa tyytyä, mutta riittävään jo saisi! 
Ja kyllä tuntui kropassa seuraavana päivänä... Kyllä keho muistuttaa jos liian pitkä aika edellisestä tehotreenistä on... Oikein pistää vihaksi nämä pitkät tauot, into treenaamiseen on niin val-ta-va, että voisin tehdä mitä vaan päästäkseni takaisin normaaliin valmennustahtiin.
 


Axun kanssa on alettu kääntämään katseita kohti tulevaa kesää. Poika on ottanut huimia harppaiuksia eteenpäin kotona, ja näyttää siltä että olemme edenneet sen kanssa juuri oikeassa tahdissa tähän mennessä. Sormet siis ristissä tämän hevosen kohdalla, jotta hyvä mood jatkuisi!
Axusta on kyselty mielettömästi lähiaikoina täällä blogin puolella, ja ajattelin väsätä siitä pienen tietopaketin hetkikun aikaiseksi saan.


Ikuistus Kurren kuuluisasta alanivelen ojennuksesta...Koominen kaveri!





Täällä on siis pyörähtänyt toukokuu hyvin käyntiin. On ihana nähdä miten talli alkaa heräillä pikkuhiljaa kylmien säiden jälkeen -autoparkeilla näkyy jo pyöriä, ikkunasta näkyy ulkokenttä täydessä käytössä ja porukkaa lähtee kisoihin kuin pipoa. Niin ihanan näköistä, mutta silti niin raadollista. Mitään en niin innolla odota kuin sitä, milloin meidän tarileri starttaa jonnekkin muualle kuin klinikalle. Mutta eipä siinä, nyt vain toivotaan että tilaisuus päästä radoille aukenisi pian! (: 
Miten teidän hevosenne ovat ottaneet keväiset säät? Onko muualla havaittu kenties ylimääräistä energiaa?
Ihania ja lämpimiä treenihetkiä kaikille lukijoille <3

 

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Missä mennään

Moikka!
Nyt on lomat lomailtu ja karu paluu arkeen aloitettu. Vaikka pieni tauko kaikesta tekee välillä hyvää itse kullekin, tuli viikon aikana hirveä ikävä tallielämää. Vasta silloin kun se jää elmästä pois, sitä tajuaa kuinka ison osan päivästä hevostelu viekään. Vähintään kolme tuntia päivässä, se on paljon.

 


Kotona Donin hoito on jatkunut kävelytyksellä, bemer-hoidolla, laserilla ja selän kylmäyksellä. Koska siirtyminen sairaslomalle tapahtui äkkiä, Donin energiatasot kävivät pitkään treenimoodilla. Yht´äkkinen talutukseen siirtyminen on tuottanut sille vähän päänvaivaa, ja edelleen yrittää kertoa minulle pantteestaan päästä liikkumaan. Tosiasiassa sillä on tällähetkellä hyvä olo. Koska se on kehittänyt itselleen kivuttoman liikkumatavan, olisi se tällähetkellä itsensä mielestä täydessä treenikunnossa... Onneksi sen kuntoutukseen kuuluu päivässä niin paljon kävelyä kuin haluaa, joten pitkät päivälenkit maastossa ja kentällä sään mukaan ovat tuoneet sen mielelle rauhaa, ja hillinneet suurinta energiaa. Kun palasin lomalta huomasin Donin olevan selkeästi erittäin vaitonainen ja masentuneen oloinen. Mittasin heti kuumeen ja kyselin onko hevonen vaikuttanut omituiselta. Mitään poikkeavaa ei esiintynyt, joten arvelin asian ratkeavan eteenpäin kunnon lenkeillä ja mahdollisimman paljolla huomiolla. Näin myös tapahtui ja Don oli täysin oma kirkas silmäinen itsensä muutaman päivän kuluttua. En tiedä mistä moinen johtui, ovatko teidän hevosenne koskaan reagoineet tällätavoin sairaslomalle siirtyessään? Hevonen on viisas eläin, kyllä se ymmärtää milloin jotkin normaalit rutiinit muuttuvat tai häviävät. Ehkä se oli sitä.

Ensimmäinen päivä kotona starttasi mukavasti Tapereen messujen merkeissä. Ihana aurinkoinen, LUMETON päivä-kyllä kelpasi vähän roadtripata. Messut olivat todella kivat hyvin järjestetyt mielestäni, ja oli ihana huomata että iso pääareena oli jaettu moneen kiinnostavaan näytökseen/kisaan. Itse seurasin sunnuntain molemmat esteluokat, sekä kouluklinikan.
Messuilla oli paljon ihanaa tavaraa, mutta tälläkertaa bongasin vain just eikä melkein tarpeellisia juttuja.



 Musta ja naisellinen kingslandin ratsastus T-paita  tuntui minulle suorastaan räätäöidyltä päällä. Tosi kiva että osui kohdalle tällainen paita ensikesän kuumuuksille. Tarjouksen perässä paidan bongasinkin, se nimittäin lähti mukaan 40% alennuksella!
Toinen pikkuostos oli uusi borstiqin harja, joita myytiin edukkaaseen hintaan. Nyt on taas kunnon pälyharja menossa mukana.



Sitten vielä yksi uusi tuttavuus, joka ei liity tampereen messuihin, mutta mainitsempahan sen nyt samaan syssyyn. Postiin kilahti nimittäin muutama päivä sitten Wahlstenin yhteistyön kautta saatu W-healing loimi. Olen kuullut loimesta paljon hyvää, ja tuoteselosteet sekä materiaalit ovat lupaavia. Valitettavasti Don ei sitä pääse käyttämään selän tilanteen takia, mutta uusi tulokas Axu sen sijaan on jo aloittanut loimen käytön asteittain. Vielä en osaa sanoa tuotteesta sen enempää näin lyhyen käytön jälkeen, mutta uskon että aktiivisen pidemmän kuurin jälkeen olen viisaampi. Palaillaan tähän siis ehkä myöhemmin!
 
 
Mutta mitä me oikein nyt tarkalleen ottaen tehdään? Alunperin tarkoitus oli pitää Donia pari kuukautta kotona, jonka jälkeen mietimme etenemistä lääkärin ohjeiden mukaan. Nyt kuitenkin tulimme lääkärin ja fysioterapeutin kanssa siihen tulokseen, että meidän olisi parempi toimia jo aikaisemmin. Huomenna pakkaamme Donin ja varusteet traileriin, ja ajamme Mäntyharjulle, jossa Don viettää pari seuraavaa kuukautta.
Aloimme jo ennen matkaa miettimään vaihtoehtoja kuntoutuskeskuksista, ja päätös sinne viemisestä olisi tehty joka tapauksessa jossakin vaiheessa. Koska kuntoutusprojekti on pitkä ja vaativa, ei minulla ole kotona aikaa eikä rahkeita sitä toteuttaa. On parempi antaa sellaisten ihmisten hoitaa Donia, jotka sitä ammatikseen tekevät. Siellä sitä kuntoutetaan intensiivisesti monta kertaa päivässä eri harjoitteilla, kuten vesijuoksulla ja ensin vain runsaalla kävelytyksellä. Koska Donin vireystaso alkoi näyttää uhkaavan korkealta täällä pelkän kävelytysliikunnan takia, katsoimme D:tä hoitaneiden ammattilaisten kanssa yhdessä parhaaksi viedä hevonen kuntoutustallille mahdollisimman nopeasti nyt kun prosessi on vasta alussa. Siellä hevoset saavat työskennellä päivänaikana niin että ne saavat täytettyä menohalunsa, ja usein rauhoittuvat huomattavasti.
Huomisesta päivästä tulee pitkä, mutta uskon että omalta osaltaan myös helpottava, meille molemmille. Toivon että siellä asiat alkavat sujua hyvin, ja että Don sopeutuu nopeasti uuteen paikkaan. Tosin, ei sillä ole ennenkään vierastamista uusissa talleissa ollut. Haluan uskoa että kaikki kääntyy vielä hyväksi tämän hevosen kohdalla.
 
Ainiin.Lopuksi haluaisin vielä jakaa teidän kanssanne muutaman kuvan Donista varsana, jotka sain levin loman aikana D:n kasvatuskodista Tanskasta. Aika suloinen ilmestys, pikku D <3
 

Parane pian <3
 

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Takaisin lähtöruudussa

Terveisiä tunturista!
 
 
Olen tällähetkellä 12 tunnin päässä kotoota -arjesta, hevosista, kaikesta. Viikon Levin loma tuli kyllä hyvään saumaan, täällä on tilaa hengittää ja ajatella. Sille nimittäin on juuri nyt tarvetta ja paljon. Nyt on käsillä taas niitä hetkiä joina tekisi myös mieli tänne jäädä. Ensimmäistä kertaa lähden lomalle niin että toivon unohtavani edes hetkeksi sen, mitä kotona odottaa.
 
 
 

Mutta mitä tarkoittaa tämä hiljaisuus, mitä instagram kuva jonka postasin muutama päivä sitten? Muutamat lukijat ovat sen varmaan nähneetkin. Eikä kuva minusta ja Donista tälläkertaa todellakaan välittänyt iloa ja onnellisutta.
Jennyn valmennusten jälkeen päätimme kutsua fysioterapeutin käymään. Kaikki näytti hyvältä, lavat ja ristiselkä olivat vain hiukan jumissa. Teimme ohjeiden mukaan maastakäsin jumppaa vaaditun ajan. Seuraavalla käsittelylkerralla lavat olivat irtonaiset ja hyvät, ristiselkä pysyi tiukempana. Varasimme ajan klinikalle, aikomuksenamme tehdä vielä kattavat tsekkaukset ennen treenien jatkamista. Jos joku jumi tarvitsee enemmän hoitoa, saisimme avun täältä. Paikan päällä minut haastateltiin ratsastettavuudesta ja yleisestä käyttäytymisestä lähiaikoina. Vastasin, että etuosan hetkittäistä raskautta kokoamisissa lukuunottamatta miellyttävä ja pyöreästi liikkuva hevonen hyvällä työmoraalilla -korvat hörössä treeniin ja sieltä pois. Hoitajat rakastuivat hevosen luonteeseen välittöästi. Myös klinikalla työskentelevä fysioterapeuttimme oli mukana tutkimuksissa, ja hevosen liikkeessä nähneenä kertoi samaa myös eläinlääkärillemme.
   Tutkimukset räjäyttivät kuitenkin pommin jota kukaan ei osannut odottaa. Donin lannerangan yhdestä luun osasta on murtunut pieni kärki, jota kompessoidessaan se ajan saatossa on joutunut muuttamaan taka-osan lihastensa motoriikkaa lähes täysin. Tästä seurauksena ristiselän aluetta koristavat nyt laajat lihasvauriot. Se on yrittänyt piilottaa kipuaan muuttamalla lähes jokaista kehon osaansa, ja antamalla minulle vain vähän raskautta etuosalle. Se oli piste, jossa kohtaa sen oma menetelmä piilottaa kipu alkoi rakoilemaan, se piste jossa minä sen huomasin ja se minkä takia fysioterapeutti kutsuttiin. Se millaisella moraalilla D on tehnyt töitä saa minut voimaan pahoin. Kun mietitään tilannetta, jossa nuori juuri käyttöön saikulta otettu hevonen painaa vähän kädelle, voidaan todeta tilanteen olevan täysin inhimillinen. Veikkaan että suurin osa olisi vain jatkanut eteenpäin. Itselläni muutama ratsastus meni huonon päivän piikkiin, jonka jälkeen päätin haluavani selvittää onko kyse jostain muusta. Onneksi näin myös teimme.
Mitä seuraavaksi tapahtuu, on silkkaa kuntoutusta, joka tulee viemään kuukausia ja kuukausia.
Seuraavan kotona vietettävän 2 kuukauden jälkeen olemme kuitenkin paljon viisaampia, kaikki voi vielä muuttua. Mitä sen kahden kuukauden jälkeen tapahtuu, emme vielä tiedä. Ennuste on kuitenkin se, että Don tulee palautumaan täysin kuntoon. Se mitä on tapahtunut, ei kukaan tiedä, eikä sitä voida mitenkään selvittää. Kaikille matkassa mukana olleille tämä on ollut yksi suuri mysteeri.

 
En voi ymmärtää miten meille tapahtui taas näin. Lähitulevaisuus ilman tätä hevosta saa mielen niin maahan, että tekisi mieli vaan heittää hanskat tiskiin. Mutta ei se ole vaihtoehto, ei ole tähän mennessäkään ollut. Hevonen jonka piti tähdätä kanssani ainakin nuorten vuosiin saakka, tulee lipumaan käsistäni vieden mukanaan kaikkea sitä työtä jota tähän asti ollaan tehty-enkä voi tehdä asialle mitään. Se on asia joka ehkä turhauttaa kaikkein eniten, kyllä minulla on vaihtoehtoja jatkaa eteenpäin, mutta sillä ei.  Kaikkemme laitetaan nyt peliin jotta tuo upea eläin tulee kuntoon. Mikään ei saa minua ajattelemasta sitä, miten tuo hevonen suorittaa terveenä, jos se nykyisessäkin tilassaan suoritti vaativalla tasolla tehtäviä moitteitta päivittäin. Ei ryöstämistä, pukittelua, luimimista, altajuoksua, hännällä huiskimista. Ei mitään. Kumpa se olisi antanut minun tietää aijemmin. Nyt tiedän mitä kivun piilottaminen äärimmillääm oikeasti tarkoittaa. Kuulin myöhemmin vastaavista tapauksista, joissa esimerkiksi estehevonen on ennen tilansa paljastumista hypännyt 130 rataa puhtaasti. Käsittämätöntä.
 
Blogin kohtaloa en ole vielä ehtinyt miettimään. Toivon syvästi että pystyisin kirjoittelua ylläpitämään, mutta tämänhetkiset resurssit siihen näyttävät kieltämättä huonoilta. Ratsastan tällähetkellä omia hevosiamme Donin hoidon rinnalla, sekä tuuraan muualla kiinni olevia ratsastajia likuttamalla heidän hevosiaan. Suunnitelmia omaa tulevaisuuttani varten on jo tehty, ja niiden toteuttaminen aloitetaan Donin hoidon rinnalla lähiaikoina. Koska kaikki kävi niin nopeasti, ei aikaa ole jäänyt paljon muuhun kuin Donin asioiden järjestämiseen. Sen takia uusista kuvioista ilmoittelen vasta kun niiden aika on.
Toivottavasti asiat alkaisivat pikkuhiljaa ratkeamaan meidän molempien kannalta. Suru on alkanut kääntyä taistelutahdoksi, kyllä me selvitään. Kaikella on joku tarkoitus, vaikka se tuntuu jo kohtuuttoman epäreilulta.
 
Kiitos kaikille teille jotka ovat meitä tukeneet, kuunnelleet ja auttaneet. Kiitos niille ketkä tuntevat tarinaamme johdantoa syvemmälle. Kiitos myötätunnosta, myötäelämisestä.
 
 
"The moment youre ready to quit is usually the moment right before
the miracle happens"
Eletään toivossa.

lauantai 28. maaliskuuta 2015

Kierros Wahlsténilla

Morjens!
Olettekin varmaan jo nähneet kanssabloggaajien tuotoksia kulissien takaa Veljekset Wahlsténin tehtaalta Lahdesta, jossa järjestettiin bloggaajien tapaaminen viimeviikon lauantaina. Nyt on minunkin vuoroni kertoa oma versioni päivästä, kun sain jälleen kynsittyä koneen käyttöni!
Oli mukavaa tulla kutsutuksi tilaisuuteen, jossa oli mahdollista tavata ihmisiä joiden elämää olen vain ruudun takaa aijemmin seuraillut. Paikan päällä oli muutama ennestään tuttu bloggaaja, mutta suurin osa oli minulle täysin uusia tuttavuuksia. Oli mukava tavata, toivottavasti törmäilemme jatkossakin! Kiitoksia päivästä siis Oona, Noora, Maisa, Susanna, Roosa, Senni, Jolanda, sekä järjestäjä Siiri.

 
*Postaus toteutettu yhteistyössä Veljekset wahlsténin kanssa*

 
Taustatietoa- mitä ehkä Wahlsténista haluaisit tietää
 
Veljekset Wahlsten on vuonna 1918 luotu, Hugo Wahlstenin perustama yritys. Alunperin raviurheiluun erikoistunut myynti laajentui ratsupuolelle n.25 vuotta sitten tuoden mukanaan monelle tutut ratsutarvikemerkit kuten Lami-Cell, Horse comfort ja W-profile. Vielä tänäkin päivänä suurin myynti tapahtuu ravipuolelle, mutta ratsukäyttöön tarkoitetut tuotteet ovat silti pitäneet pintansa monen ratsastusurheilijan luotto varusteina aina ammattilaistasolle asti sen rinnalla. Suomalainen osaaminen ja käsityöläisyys yhdistettynä laatumateriaaleihin on se, mistä syntyy kestävä ja omassa työssään palveleva tuote. Ja sitähän ratsastajat tulevat aina itselleen, ja pääurheilijoilleen hevosille hankkimaan.
  • Suomalainen laatukäsityö on tuonut W-Profile tuotesarjalle Avainnippu-diplomin
  • Nahkavarusteissaan Wahlstén käyttää ruotsalaista Tärnsjö-nahkaa. Se on kasviparkittua, ja näin ollen myös allergiasoimatonta materiaalia
 
 
Aloitimme aamulla varhain, kello kymmenen aikoihin tapaamisemme kokoontumalla Wahlsténin myymälän luona, josta jatkoimme pienen matkan päähän showroomille. Siellä meidät otti vastaan tällähetkellä yritystä pyörittävä Anne, sekä wahlstenin henkilökuntaa. Showroom oli nimensä mukaisesti näytteille-asettelu tila, joka on luotu yksinomaan jälleenmyyjiä varten. Sinne on koottu nykyisiä ja tulevien kausien tuotteita, sekä vielä kehitteillä olevia varusteita. 
 
Bloggaajia hemmoteltiin tilaisuuden aikana ruokaisalla salaatilla
 


Lähdimme liikkeelle ruokinnallisista asioista. Meille esiteltiin Wahlsténin kautta saatavilla olevia rehuja ja lisäravinteita Vermon liikkeen ruokintaan erikoistuneen myyjän johdosta. Kun ruokinnasta puhutaan, olisi siitä syntynyt keskustelua vaikka koko loppu päiväksi-jos sekään olisi riittänyt.  Koska kyseessä on aihe josta ei voi koskaan tietää liikaa, on aina mielenkiintoista kuulla muiden kokemuksia ja pohdintoja aiheeseen liittyen. Tilaisuuden aikana eniten korokkeelle nostettiin C-vitamiinin tarvetta ja ominaisuuksia sekä palautuksen tärkeyttä. Palautus on asia josta emme kisamatkoilla ja kotitreenissä tingi. Käyttöön huolimme vain aitoa tavaraa sisältäviä electrolyyttivalisteita. Sisällön tarkka tutkimus pätee kohdallamme kylläkin kaikkiin lisäravinteisiin ennen ostopäätöksen tekemistä. Meillä on käytössämme vain muutamia tarkasti valittuja lisäravinteita, jotka ovat jääneet vakiotuotteiksi. Jokainen hevosenomistaja tietää, että lisäravinteet ovat rahallisesti arvokkaita- kenelläkään ei ole pitkän päälle varaa tuhlata rahojaan sisällöttömiin purnukoihin jotka ovat hevoselle yhtä tyhjän kanssa. Meillä ruokinta lähtee aina yksinkertaisuudesta liikkeelle-hevosille annetaan vain niitä aineita joita ne tarvitsevat. Ruokkiminen tuhannesta pikkupurkista sekoittaa hevosen ja tyhjentää lompakon nopeammin kuin uskotkaan. Olen elämäni aikana törmännyt useaan hevoseen jotka ovat kokeneet ihmeparannuksen sen jälkeen kun niihin on lopetettu pumppaamasta valtavia määriä lisäravinteita. Less is more-myös tässä asiassa! Tähän mietteeseen tiivistyi myös tämä tilaisuus.
Merkittävimmäksi hevosen hyvinvoinnin perustaksi, jälleen kerran, todettiin laadukas heinä. Eikä se suurimmalla osalla talleista valitettavasti ole itsestäänselvyys. Muistakaa vaatia niitä heinä-analyysejä!

Uusina tuotteina kiinnostuksen kohteiksi jäivät Good As Goldin tuotteet sekä Curragh Carron Oil.

Lisäravinteita ja muita tuotteita pääset tutkimaan täältä
 

Tulevaisuuden tuotekehittelyä-esittelyssä versio W-healing Rugista





Kävimme seuraavaksi läpi loimituotantoa. Ja sitähän meillä kuuden hevosen omistajina riittää! Hyvä loimi vain yksinkertaisesti on korvaamaton tuote. Tilaamme paljon loimia Wahlsténin kautta- ne ovat hyviksi todettu, ja kokoja riittää koko katraallemme shettiksestä 180cm poikiin. Tilauksia tehdään harvoin, mutta silloin kun tehdään, on tarvetta yleensä aina enemmän kuin yhdelle hevoselle. Sen takia on hyvä saada tilattua mahdollisimman monta tuotetta samasta paikasta. Tallinpitäjinä loimituksia on tullut nähtyä jos jonkinmoista. Jokaiselle kelille yksi laadukas lomi vaihtokappaleineen on sekä hevosen että työntekijän unelma. Tässä kohtaa kannattaa taas miettiä sitä onko muutamaan laatuloimeen satsaaminen se kohta jossa kannattaa säästää. Elämää kestävä loimi on ikuinen.

Muulta kuin ratsastuspuolelta meiltä löytyy wahlsténilta ohjasajovarusteet. Pitkät nahkaiset ohjasajo-ohjat ja tukeva nahkainen juoksutusvyö kolmella eri korkeusvaihtoehdolla sivuohjille on ollut meillä käytössä melkein jokaisella hevosella viikoittain (+Valjakkoajoon tarkoitettu lyhytsiimainen piiska on todettu juoksutuksessa huippupeliksi normaalin pitkän juoksutuspiiskan korvikkeena!). Tämän lisäksi tallista löytyy tavaraa shamppoista kylmäysletkuihin, jotka ovat Wahlsténilta tulleet.
 




Showroomin kierreltyämme ajoimme takaisin myymälän pihaan. Oli aika kurkistaa astetta syvemmälle kulisseihin

 
nimittäin varastotiloihin ja tuotantopisteisiin. Myymälän läpi käveltyämme pääsimme tilaan, jossa säilytetään materiaaleja ja harjoitetaan käsityötä. Ompelupiisteellä (yllä) valmistetaan mm. mittatilauspukuja raviohjastajille. Käsityöhön sisältyy myös ostettujen tuotteiden mahdollinen muokkaus asiakasta varten. Jos haluat Full kokoisiin suitsiisi cob-kokoisen turpahihnan, se onnistuu täällä.

 
Tällä koneella on jalustinremmeihinne tehty reijät!
 
Tästä lähtee tuote muodostumaan- mietippä tätä seuraavan kerran hevostasi suitsittaessa!

Ulospäin pieni ja sievä liike kätkee taakseen valtavat hallit jotka ovat pyhitetty varastotiloiksi.
Tässäkohtaa mieleeni tuli kysyä sitä, kuinka monta henkilöä talo oikeastaan sisällään työllistääkään.
Vastauksena oli 23- aika huimaa!
 






Tällaisissa tuunelmissa vietettiin päivä Lahdessa. Kotiinviemisiksi sain pari kattavaa katalogia, kauniin rannekorun sekä pipon- kiitos niistä! Myöhemmin kotona tilaukseen lähti mm. pari purkkia c-vitamiinia sekä biotiinia.

                                                        Kiitos Veljekset Wahlstén!


Me jatketaan Donin kanssa treenailuita keväisissä merkeissä- lopuksi pakko heittää kuva siitä odotetuimmasta...


...ulkokenttäkelit, we are waiting for you!
Heissan!