lauantai 28. maaliskuuta 2015

Kierros Wahlsténilla

Morjens!
Olettekin varmaan jo nähneet kanssabloggaajien tuotoksia kulissien takaa Veljekset Wahlsténin tehtaalta Lahdesta, jossa järjestettiin bloggaajien tapaaminen viimeviikon lauantaina. Nyt on minunkin vuoroni kertoa oma versioni päivästä, kun sain jälleen kynsittyä koneen käyttöni!
Oli mukavaa tulla kutsutuksi tilaisuuteen, jossa oli mahdollista tavata ihmisiä joiden elämää olen vain ruudun takaa aijemmin seuraillut. Paikan päällä oli muutama ennestään tuttu bloggaaja, mutta suurin osa oli minulle täysin uusia tuttavuuksia. Oli mukava tavata, toivottavasti törmäilemme jatkossakin! Kiitoksia päivästä siis Oona, Noora, Maisa, Susanna, Roosa, Senni, Jolanda, sekä järjestäjä Siiri.

 
*Postaus toteutettu yhteistyössä Veljekset wahlsténin kanssa*

 
Taustatietoa- mitä ehkä Wahlsténista haluaisit tietää
 
Veljekset Wahlsten on vuonna 1918 luotu, Hugo Wahlstenin perustama yritys. Alunperin raviurheiluun erikoistunut myynti laajentui ratsupuolelle n.25 vuotta sitten tuoden mukanaan monelle tutut ratsutarvikemerkit kuten Lami-Cell, Horse comfort ja W-profile. Vielä tänäkin päivänä suurin myynti tapahtuu ravipuolelle, mutta ratsukäyttöön tarkoitetut tuotteet ovat silti pitäneet pintansa monen ratsastusurheilijan luotto varusteina aina ammattilaistasolle asti sen rinnalla. Suomalainen osaaminen ja käsityöläisyys yhdistettynä laatumateriaaleihin on se, mistä syntyy kestävä ja omassa työssään palveleva tuote. Ja sitähän ratsastajat tulevat aina itselleen, ja pääurheilijoilleen hevosille hankkimaan.
  • Suomalainen laatukäsityö on tuonut W-Profile tuotesarjalle Avainnippu-diplomin
  • Nahkavarusteissaan Wahlstén käyttää ruotsalaista Tärnsjö-nahkaa. Se on kasviparkittua, ja näin ollen myös allergiasoimatonta materiaalia
 
 
Aloitimme aamulla varhain, kello kymmenen aikoihin tapaamisemme kokoontumalla Wahlsténin myymälän luona, josta jatkoimme pienen matkan päähän showroomille. Siellä meidät otti vastaan tällähetkellä yritystä pyörittävä Anne, sekä wahlstenin henkilökuntaa. Showroom oli nimensä mukaisesti näytteille-asettelu tila, joka on luotu yksinomaan jälleenmyyjiä varten. Sinne on koottu nykyisiä ja tulevien kausien tuotteita, sekä vielä kehitteillä olevia varusteita. 
 
Bloggaajia hemmoteltiin tilaisuuden aikana ruokaisalla salaatilla
 


Lähdimme liikkeelle ruokinnallisista asioista. Meille esiteltiin Wahlsténin kautta saatavilla olevia rehuja ja lisäravinteita Vermon liikkeen ruokintaan erikoistuneen myyjän johdosta. Kun ruokinnasta puhutaan, olisi siitä syntynyt keskustelua vaikka koko loppu päiväksi-jos sekään olisi riittänyt.  Koska kyseessä on aihe josta ei voi koskaan tietää liikaa, on aina mielenkiintoista kuulla muiden kokemuksia ja pohdintoja aiheeseen liittyen. Tilaisuuden aikana eniten korokkeelle nostettiin C-vitamiinin tarvetta ja ominaisuuksia sekä palautuksen tärkeyttä. Palautus on asia josta emme kisamatkoilla ja kotitreenissä tingi. Käyttöön huolimme vain aitoa tavaraa sisältäviä electrolyyttivalisteita. Sisällön tarkka tutkimus pätee kohdallamme kylläkin kaikkiin lisäravinteisiin ennen ostopäätöksen tekemistä. Meillä on käytössämme vain muutamia tarkasti valittuja lisäravinteita, jotka ovat jääneet vakiotuotteiksi. Jokainen hevosenomistaja tietää, että lisäravinteet ovat rahallisesti arvokkaita- kenelläkään ei ole pitkän päälle varaa tuhlata rahojaan sisällöttömiin purnukoihin jotka ovat hevoselle yhtä tyhjän kanssa. Meillä ruokinta lähtee aina yksinkertaisuudesta liikkeelle-hevosille annetaan vain niitä aineita joita ne tarvitsevat. Ruokkiminen tuhannesta pikkupurkista sekoittaa hevosen ja tyhjentää lompakon nopeammin kuin uskotkaan. Olen elämäni aikana törmännyt useaan hevoseen jotka ovat kokeneet ihmeparannuksen sen jälkeen kun niihin on lopetettu pumppaamasta valtavia määriä lisäravinteita. Less is more-myös tässä asiassa! Tähän mietteeseen tiivistyi myös tämä tilaisuus.
Merkittävimmäksi hevosen hyvinvoinnin perustaksi, jälleen kerran, todettiin laadukas heinä. Eikä se suurimmalla osalla talleista valitettavasti ole itsestäänselvyys. Muistakaa vaatia niitä heinä-analyysejä!

Uusina tuotteina kiinnostuksen kohteiksi jäivät Good As Goldin tuotteet sekä Curragh Carron Oil.

Lisäravinteita ja muita tuotteita pääset tutkimaan täältä
 

Tulevaisuuden tuotekehittelyä-esittelyssä versio W-healing Rugista





Kävimme seuraavaksi läpi loimituotantoa. Ja sitähän meillä kuuden hevosen omistajina riittää! Hyvä loimi vain yksinkertaisesti on korvaamaton tuote. Tilaamme paljon loimia Wahlsténin kautta- ne ovat hyviksi todettu, ja kokoja riittää koko katraallemme shettiksestä 180cm poikiin. Tilauksia tehdään harvoin, mutta silloin kun tehdään, on tarvetta yleensä aina enemmän kuin yhdelle hevoselle. Sen takia on hyvä saada tilattua mahdollisimman monta tuotetta samasta paikasta. Tallinpitäjinä loimituksia on tullut nähtyä jos jonkinmoista. Jokaiselle kelille yksi laadukas lomi vaihtokappaleineen on sekä hevosen että työntekijän unelma. Tässä kohtaa kannattaa taas miettiä sitä onko muutamaan laatuloimeen satsaaminen se kohta jossa kannattaa säästää. Elämää kestävä loimi on ikuinen.

Muulta kuin ratsastuspuolelta meiltä löytyy wahlsténilta ohjasajovarusteet. Pitkät nahkaiset ohjasajo-ohjat ja tukeva nahkainen juoksutusvyö kolmella eri korkeusvaihtoehdolla sivuohjille on ollut meillä käytössä melkein jokaisella hevosella viikoittain (+Valjakkoajoon tarkoitettu lyhytsiimainen piiska on todettu juoksutuksessa huippupeliksi normaalin pitkän juoksutuspiiskan korvikkeena!). Tämän lisäksi tallista löytyy tavaraa shamppoista kylmäysletkuihin, jotka ovat Wahlsténilta tulleet.
 




Showroomin kierreltyämme ajoimme takaisin myymälän pihaan. Oli aika kurkistaa astetta syvemmälle kulisseihin

 
nimittäin varastotiloihin ja tuotantopisteisiin. Myymälän läpi käveltyämme pääsimme tilaan, jossa säilytetään materiaaleja ja harjoitetaan käsityötä. Ompelupiisteellä (yllä) valmistetaan mm. mittatilauspukuja raviohjastajille. Käsityöhön sisältyy myös ostettujen tuotteiden mahdollinen muokkaus asiakasta varten. Jos haluat Full kokoisiin suitsiisi cob-kokoisen turpahihnan, se onnistuu täällä.

 
Tällä koneella on jalustinremmeihinne tehty reijät!
 
Tästä lähtee tuote muodostumaan- mietippä tätä seuraavan kerran hevostasi suitsittaessa!

Ulospäin pieni ja sievä liike kätkee taakseen valtavat hallit jotka ovat pyhitetty varastotiloiksi.
Tässäkohtaa mieleeni tuli kysyä sitä, kuinka monta henkilöä talo oikeastaan sisällään työllistääkään.
Vastauksena oli 23- aika huimaa!
 






Tällaisissa tuunelmissa vietettiin päivä Lahdessa. Kotiinviemisiksi sain pari kattavaa katalogia, kauniin rannekorun sekä pipon- kiitos niistä! Myöhemmin kotona tilaukseen lähti mm. pari purkkia c-vitamiinia sekä biotiinia.

                                                        Kiitos Veljekset Wahlstén!


Me jatketaan Donin kanssa treenailuita keväisissä merkeissä- lopuksi pakko heittää kuva siitä odotetuimmasta...


...ulkokenttäkelit, we are waiting for you!
Heissan!

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Fysioterapiaa

Keväiset terveiset kaikille!
Täällä tosiaan loikoillaan jo +10 asteen suoran auringon lämmössä päivisin, onko näin toisaalla?
On ollut ihanaa päästä ratsastamaan vihdoin useaalla pohjalla päivän aikana. Vaikka kenttämme on toistaiseksi vielä hetken kuivauslomalla, on päivisin tullut käytyä paljon maastossa- tiellä, metsässä ja pellolla kävelemässä. Talvikautena saattaa tulla useita viikkoja peräkkäin ratsastetuksi samalla pohjalla hallissa, joten tekee erittäin hyvää päästä talsimaan vihdoin myös kovilla, ja epätasaisilla alustoilla. Jalat tykkäävät ja pääkoppa saa virkistystä!
Ennenkuin menen otsikon lupaamaan aiheeseen, palautan mieliin hetkeksi toissaviikonloppuiset Helsingin horse fair messut! Siellä kävin kaverini Ellan kanssa pyörähtämässä lauantaina. Messut oli mielestäni tosi kivat ja tavalliset, juuri sellaiset kuin edellisvuosinakin. Vaikka tarkoitus oli käydä vain pyörähtämässä "en osta mitään"-tekniikalla, tarttui matkaan silti muutama tuliainen Donille...
Ennen itse aiheeseen siirtymistä voisinkin esitellä pikaisesti ostokset.
Ensimmäisenä antiikin värinen/tumman ruskea PS of Swedenin nahkariimu. Sitä olin jo aijemmin himoinnut viime HIHSistä, mutta pitkin hampain jättänyt kauppaan. Nyt uusi kaveri saa aloittaa tehtävänsä kisa-ja kuljetusriimuna. Mielettömän paksu niskaosa takaa paremmin jakautuneen paineen, enkä näin usko että minun täytyy enää huolestua niskan tilasta pitkien kuljetusten aikana. Sen saumattomaksi pyrkivä muotoilu minimoi paineen ja hiertämisen tunnetta myös turvan alueella. 





Koska PS of swedenin tuotteet olivat messualennuksessa, otimme mukaan myös samaan riimusarjaan kuuluvan narun. Yhteissummassa saimme sen lähes kaupan päälle.



 
Mukaan lähti myös yksi nätti horse comfort huopa, horsewaren paksua fleeceä oleva ratsastus/kuivatusloimi, sekä b//vertigon karsinaverho.




 
Sitten aiheeseen. Viimeviikolla päätimme kutsua Donille kotiin fysioterapeutin tsekkaamaan ja aukomaan paikkoja läpi. Juttelin Jennyn kanssa asiasta aijemin, ja olimme samaa mieltä siitä, että hevonen kannattaa naksautella kokonaisvaltaisesti läpi nyt kun treenit ovat taas intensiivisesti alkaneet. En ollut itse paikalla hoidon aikana seilatessani samaan aikaan Ruotsin vesillä wanhojen risteilyllä, mutta kuulin raportin heti käynnin jälkeen äidiltäni, sekä Aadalta joka esitti D:n terapeutille ratsain.
Hevonen oli hyvässä kunnossa, eikä aukkokohtia lihaksiston kehityksessä symmetrisesti ollut. Sen sijaan tiukkuutta löytyi ristiselän alueelta. Päätimme satulan menevän vaihtoon jo ennen terapeutin tuloa, mutta tämä oli siihen hyvä vahvistus. Ristiselän pieni toispuoleisuus oli minulle yllätys, sillä ratsastaessa D on tuntunut lähiaikoina erittäin elastiselta ja notkealta. Koska Don tulee helposti hyväksi kropastaan jumppaamalla, ja osaa piilottaa hyvin juminsa, on tärkeää ottaa ohjat omiin käsiin ja tsekata välillä hevonen läpi ennenkuin se ehtii niistä itse ilmoittaa. Turhassa odottelussa pienikin juttu saattaa paisua laajemmaksi ongelmaksi ajan myötä.
 

Nyt meillä on pari viikkoa Donin kanssa ihan juoksutus ja jumppalinjaa. Menemme 2-3krt. viikossa puomi- ja kavalettitreeniä, sekä muuten liikutuksena on joko satulatta ratsastusta tai juoksutusta sivuohjien kanssa/ohjasajoa. Hoitona D saa kotona bemeriä, sekä sähköimpulssihoitoa selän lihaksiin. Meillä on ollut ennenkin kyseinen hoitomuoto käytössä, ja se onkin hyväksi todettu. Lyhyessä ajassa se rentouttaa ja palauttaa lihaksia mielettömän hyvin, ja sopii käytettäväksi pienimpiinkin jumeihin. Ero ristiselän alueella on jo nyt mielettömän suuri neljän käyttökerran jälkeen. Ja mikä parasta, hevoset todella pitävät hoidosta. Tämäkin handyman pysähtyy hoidon ajaksi kuin liimattu hoitopaikalle haukotellen. Kahden viikon tehohoitojakson jälkeen uskon tilanteen tasaantuvan enemmän kuin odotetusti. Siitä on hyvä alkaa sovittelemaan uusia penkkejä (jotka onkin jo tilattu), ja palata siten takaisin treeniin. Tällähetkellä Donilla on kyllä kevättä rinnassa, ja sillä päällä sattuessaan riekkuu liinan päässä kuin mikäkin oripenska. Ulkona liikkumisen riemusta on myös otettu kaikki irti omistajan kustannuksella... Luulen että paluu treeniin tulee olemaan molemmille siunaus (;
 
Fyssariliikkeet sujuvat vähän liiankin sutjakkaasti...
 
Lopuksi mainittakoon, että minulla oli juuri ennen risteilylle lähtöä ja fysioterapeuttikäyntiä istuntavalmennus pitkästä aikaa Airan silmän alla. Tälläkertaa Aira sanoi positiiviseksi yllätykseksi, että saan jopa venyttää yläselkää- sitäkun tähän asti olen saanut tuoda eteen oikein työn kanssa. Eli jotakin on tehty oikein! (; Yläselän kierron sain tehtäväkseni miettiä kotitreeneissä. Siihen keskityimme tunnilla paljon.
Don oli aluksi tunnilla ehkä hiukan hämillään runsaan käyntityöskentelyn johdosta, eikä jaksanut keskittyä asiaan ehkä aivan sataprosenttisesti. Sittenkun siirryimme muihin askellajeihin, oli se paremmin hommassa mukana. Laukkatyöskentely oli tällä kerralla mielestäni hyvää, ja palaset loksahtelivat siinä kivasti. Siinä tunsin hyvin yläselän selvän vaikutuksen, ja sain hyvin kiinni tunteesta.
Airan kanssa seuraavat treffit ovat jo sovittu, ehkä silloin saatte pidemmän version istuntavalmennuksesta. (:
 

Maata näkyvissä!
 
 
Nauttikaa ilmoista ja viekää hevoset maastoon! Moikat!

perjantai 6. maaliskuuta 2015

Jennyn valmennus ja kuulumiset


Heippa kaikille!
Ja mielettömän isot pahoittelut pitkästä tauosta. Minulla on tällähetkellä maailman surkein tuuri näitten laitteitten kanssa... Silloin kun on käytössä kamera ja kuvaaja, on vuorostaan rikki kone. Tällähetkellä ainut taloudessamme toimiva tietokone on isämme työläppäri, jonka varastinkin nyt täksi hetkeksi itselleni. Kuvanmuokkausohjelmista tai suurempien tiedostojen siirroista ei siis ole tietoakaan, ja kaikki kuvat on jouduttu lataamaan bloggeriin kännykän kautta. Hyvästi laatu ja onnellinen elämä.
Tämän lisäksi lähes kaikki se materiaali, mille tämä postaus oli alunperin pyhitetty, tuhoutui. Kysymyshän oli jo viimeksi mainitsemastani Jenny Erikssonin valmennuksesta. Emmi oli kameramiehenä tuona päivänä, mutta väärinkäsityksen myötä poisti kuvakansion netistä vähän liian aikaisin luullen minun jo tallentaneen kuvat koneelleni. Onneksi sain ennen tätä traagista tapaturmaa otettua muutaman kuvan ennakkoon talteen kännykkääni, joten ei hätä ole tämän näköinen. Jennyn kanssa uusi valmennuskerta on jo sovittu, joten seuraavalla kerralla sitten koko kuvapotti pääsee varmasti tänne blogiin asti! (; Yritän siis selostaa teidät sitäkin paremmin mukaan tunnelmaan!



Nyt itse valmennukseen. Niinkuin viimeksi kerroin, olen ollut ennenkin Jennyn tunneilla, tosin siitä on jo jonkin aikaa. Karkki tuli meille aikoinaan Jennyn kautta, ja pidimmekin melko tiiviisti yhteyttä myöhemmin suomessa valmennusten merkeissä. Nyt kun otimme toisiimme pitkästä aikaa yhteyttä, oli huippu uutinen kuulla että valmennukset hänen kanssaan voivat jatkua täällä kotona silloin kun hän suomessa käy.
Valmennus lähti käyntiin pienellä haastattelulla. Jenny kyseli vähän sitä mitä ollaan lähiaikoina tehty, ja missä vaiheessa ratsukkona olemme. Myös yleiset kysymykset iästä, suvusta ja muusta hevoseen liittyvästä taustasta vaihdettiin ennen tunnin alkua.
Valmennus lähti käyntiin omalla verryttelyllä. Tarkoituksena oli siis näyttää vähän, miten itse verryttelen hevosen joka kerta. Tämän n. vartin kestäneen ravi-ja laukkaverryttelyn jälkeen siirryimme työskentelemään. Tuntiin sisältyy siis myös verryttelyaika, eikä hevosia verrytellä valmiiksi tunnin aloitusta varten. Kaikki tehdään siis alusta asti valmentajan silmän alla. Doni oli alusta asti todella energinen, sekä pehmeä ja tyytyväinen edestä.
 

Ensitöikseen sen vartin ajan verryttelyä katsottuaan, ja työskentelyn aloittaessamme Jenny käski minun rentouttamaan omia ranteitani. Pyöräytin kerran ranteita vähän sisään, ja takaisin omalle paikalleen tavoitellen enemmän elastisuutta ranteen käyttöön. Ohjasote muuttui heti pehmeämmäksi, ja D keskittyi kuuntelemaan hyvin otteitani laskeutuen hyvälle pyöreälle kaulalle. D oli nuorempana ja tasapainottomanpana pitkän kaulansa ansiosta halutessaan erittäin raskas edestä, jolloin sain huonon tavan itselleni auttaa sitä liikaa edestä. Nyt kun se kantaa itsensä, ja on tullut kevyeksi edestä, olen itse jäänyt ajoittain vanhaan moodiin, enkä uskalla päästää Donia kantamaan itseään omin keinoin. Jenny käskikin minun rentouttamaan välillä hiukan käsiä, sekä hartialinjaa. Donia hän piti verryttelyn perusteella erittäin sukunsa näköiseltä ja mukavailmeiseltä hevoselta.

Työt aloitettiin käynnissä. Donilla on ominaista vähän kiirehtiä käynnissä, joka saa sen helposti myös herpaantumaan edestä. Haimme käyntiin tasaista tahtia ja hyviä siirtymisiä aina kootusta käynnistä lisättyyn käyntiin. Kun käynti tuntui hyvältä ja D rauhoittui työskentelemään siinä, siirryimme raviin tehden avotaivutuksia, väistöjä, voltteja ja perustyöskentelyä niiden sisällä. Aluksi haimme vain tahtia ja joustoa pitkillä sivuilla ja isoilla ympyröillä. Ravissa sain keskittyä taas ranteisiin. Hellitä, ja anna hevosen ravata rennosti ja ilmavasti ETEEN. Rentous ja eteenpäinpyrkimys olivatkin päivän avainsanat.
Saimme ravityöskentelystä paljon irti, ja D tuntui sen läpi todella hyvältä. Saimme siitä irti hyvää, tahdikasta ja joustavaa ravia-juuri sellaista kuin se tällähetkellä eteenpäinrakentuakseen tarvitsee. Takajaloistaan D sai tunnilla paljon kehuja-jes! Takajalat ja takaosan pyöristys alle on ollut viimeaikoina paljon työn alla, joten oli kiva kuulla että se alkaa näkyä pikkuhiljaa ulospäin.


Välibreikki pitkin ohjin käynnissä, hengenvedot kuskille, ja sitten laukkaa. Aloitimme oikeassa laukassa hakien hyvää tahtia ja sisätakajalan aktiivisuutta. Alusta asti se oli tähän kierrokseen oikein hyvän tuntuinen selkään, pehmeä suustaan ja liikkeiltään. Laukka aloitettiin suoraanratsastuksilla uran sisäpuolella, sekä loivilla kiemuraurilla. Taas haettiin kuntoon tahti ja tasapaino, jota jokaisessa tehtävässä sovellettiin. Laukan sisällä tehtiin temmonvaihteluita suorilla, ja ympyräurilla tarkoituksena saada takajalat työntämään reilusti eteen, venyttämällä samalla muotoa aivoimemmaksi. Temmonvaihteluissa huomiota tuli taas keskittää siihen, etten takaisin laukkaa ottaessani en ota liikaa kädellä kiinni, vaan muistan työskennellä rennolla ranteella myös siirtymisissä.
Vasemmassa kierroksessa alkoi välikäyntien jälkeen laukkassa jo vähän väsymys painamaan, enkä enää saanut siihen samanlaista energiaa ja elastisuutta. Teimme toiseen suuntaan samat tehtävät, jonka jälkeen teimme perusteellisen eteen-alas työskentelyn kaikissa askellajeissa loppuverryttelyssä. Harmi että laukkatyöskentelystä ei säilynyt yhtään materiaalia!

D seuraavana päivänä kävelylenkillä
Tunti kaiken kaikkiaan oli mielettömän hyvä ja antoisa. Oli hyvä verestellä taas niitä asioita mihin normaalissa omassa treenissä ei ole tullut kiinnitettyä tarpeeksi huomiota. Loppupalautteessa Jenny kommentoi alkuverryttelyni sopivan hyvin hevoselle. Siihen ei siis muutoksia. Erityisen hyvänä D:lle Jenny piti verryttelyssä tekemiäni vastalaukkoja, sekä mahdollisimman pitkää muotoa.
Tiivistelmänä kotona treenatessani minun täytyy
 
-muistaa kiinnittää huomiota oman hartia-ja käsilinjani rentouteen säilyttäen samalla apujen jäntevyyden
-donin kanssa varsinkin ravityöskentelyssä ratsastaa liikettä rennosti ja letkeästi ulos kehosta joustavuutta hakien. Ei liikaa ylös, vaan eteen.
-laukassa pitää yllä takaosan aktiivisuutta ja vahtia sisätakajalkaa

Eli kyllä hommaa riittää!
Palaute Jennyltä oli todella positiivista, ja oli mukava kuulla että hän pitää hevosta laadukkaana. Kuten jo alussa mainitsin, seuraava kerta Jennyn oppiin on jo sovittu, ja silloin onkin luvassa kaksipäiväinen valmennusviikonloppu. Sitä odotellessa!
 
D hieronnassa.
Jennyn jälkeen D:llä oli ohjelmassa muutama jumppa-ja kävelypäivä, jonka jälkeen palasimme takaisin viikkotreeniin kotivalmentajan kanssa. Eilisellä tunnilla D oli oikein hyvä. "Ongelmaa" tällähetkellä tuottavat enemmänkin kanget, joiden kanssa nyt tasapainoillaan ja testaillaan. Etsinnässä onkin nyt pehmeä kanki, jonka D ottaa vastaan elastisemmin. Don ei koskaan vastustele kuolainta esimerkiksi heittämällä kieltään ulos, mutta jos se ei tykkää kuolaimesta, se jähmettyy tullen vähän liiankin kevyeksi edestä. Se ei siis tule kuolainta "vastaan" hyvin. 
Jatkamme siis testailua! Selvää mukavuutta kankiin on selkeästi tuonut vähän aikaa sitten hankkimani lampaankarva turparemmiin. Olin jo hetken kummastellut sitä ettei turparemmini kiinnitysosa mielestäni asetu tarpeeksi hyvällä tavalla remmien ollessa kiinni. Lampaankarva ratkaisi ongelman hyvin laajentaen painepintaa. Tämän huomaan Donissa siten, että se ei enää kankien kanssa hankaa turparemmin saumoja voimakkaasti suojiin ratsastuksen aikana, mitä se on muutaman kerran tehnyt.
Don ei UMMARRA
 

Nyt suuntana on huomenna Helsinki ja horsefair! Katsotaan saako Doni tuliaisia...
Onko teistä moni tulossa viikonlopun aikana messuilemaan? Ehkä siellä näemme (;


Kuulemiin!
 

maanantai 16. helmikuuta 2015

Wanhat 2015 ja kuulumisia

Terveisiä tanssilattialta!
Wanhojen tanssit olivat ja menivät. Tuntuu oudolta että kaikki se monen kuukauden prosessi,stressi ja valmistautuminen meni ohi parissa päivässä. Ja vaikka ihoteippi jätti ihooni elinikäiset arvet, ja kengät muistuttavat tuomillaan mustelmilla minua seuraavat viisi vuotta, its all been worth it. (;
Ehdottomasti yksi lukiovuosien kohokohdista. Facebook ja instagram pursuavat kuvia tylliunelmista, frakeista ja kampauksista- tässä teille oma versioni wanhojenpäivistäni tiivistettynä muutamaan kuvaan. Kiitos kaikille kaunottarille ihanasta päivästä <3







 





Nyt ollaan takaisin arjessa- tai ainakin melkein, sillä tällähetkellä käsillä on hiihtoloman vietto. Ainakaan näillä näkymin pysyn loman kotona, tekien kouluhommia pois alta ja treenaten Donin kanssa. Pojan kanssa ollaan palattu nyt valmennuksiin hyvällä moodilla. Joka kerta tuntuu paremmalta, ja D on alkanut hyvin parsimaan kuntoaan takaisin kasaan saikun jäljiltä. Paluu treeniin on tähänmennessä siis sujunut todella hyvin.  Reilun viikon kuluttua on minut ilmoitettukkin osallistumaan Jenny Erikssonin valmennukseen täällä meillä. Huippu-uutisena Jenny kertoikin meille pystyvänsä tulevaisuudessa käymään meillä jopa kerran kuussa aikataulujensa puitteissa. Sitä siis odotellessa! Olen viimeksi käynyt Jennyllä Karkin aikoihin ensimmäisen kerran Saksassa, ja myöhemmin Karkin tulon jälkeen Suomessa. On siis aikakin päästä taas hänen oppiinsa.


Toivottavasti palailemme ensikerralla treenipostauksen merkeissä! Heippa!

maanantai 9. helmikuuta 2015

Vastauksia vastauksia!

Niin. Päästämpä teidät nyt sen pidemmittä puheitta niiden kimppuun. Enjoy! Ja mikäli jäi vielä jotakin epäselväksi, tai haluat esittää lisäkysymyksiä, kommenttiboxi on valmiina niitä varten. (:


Käytätteko hevosillanne tarhassa suojia? Minkä merkkisiä?
-Meidän hevosistamme kaksi käyttää tarhasuojia. Donilla on etusissa ulkona bootsit ja suojat. Bootsit taitavat olla horzelta, ja suojat horse comfortilta.

Mitä doni syö?
Tällähetkellä groov90:ä. Lisureina tulee sitten mm. Muskel ja biotiini.

Paljonko doni saa heinää päivässä?
n.13kg

Kuinka monta kertaa valmentaudutte viikossa valmentajan kanssa?
Tällähetkellä 1krt/vko, mutta kun D palaa kunnolla treeniin, niin palaamme normirytmiin, joka on meillä n.2krt/vko.

Tavoitteet tälle kaudelle?
Päästä mukaan kansallisiin junioriluokkiin.
Omat vahvuutesi ja heikkoutesi ratsastajana?entä donin?
Omana heikkouteni ovat varmaan lonkat. Jos keskityn liikaa polveen, saatan välillä jäädä niistä lukkoon.Jään välillä myös kantamaan hevosta itse liikaa. Hyvänä ominaisuutenani voisi ehkä mainita sen, että nopea avuissa ja korjauksissani, sekä sen, että osaan nollata itseni radalla.
Donin hyvät puolet ovat ehdottomasti sen pehmeät, elastiset liikkeet sekä luonne. Huonona puolena sillä on nopeasti kerääntyvä pöllöenergia.

Saatko jossain vaiheessa toisen hevosen (haluatko edes (molemmilla siskoillasi on kaksi))? 
Olen aina ollut enemmän yhden hevosen ihminen, enkä ainakaan nyt haluaisi uutta treenattavaa. Donin kanssa on vielä sen verran "projektia", että haluan keskittyä vain ja ainoastaan siihen.


Ajattelitko tehdä ratsastuksesta itsellesi ammattia?
Ratsastuksesta en ammattia rakenna, mutta se tulee kulkemaan työn rinnalla tulevaisuudessa aina.

Mitä lukion jälkeen?
Suuntana ja mielenkiinnon kohteena olisivat kauppatieteet.

Oletko hyvä koulussa?
En oikein tiedä miten hyvä määritellään, mutta sanotaan vaikka että keskiverto-oppilas. Aineet mitkä minua kiinnostavat (kuten YH) ovat helposti lukiossa 8-9 arvosanoissa, ja päinvastoin taas inhokkiaineet (matemaattiset) hipovat kuuden pintaa... Minulla on motivaatiota kouluun, ja jos teen jotakin huolella, on tulos myös yleensä sen mukainen.
  
Mikä oli sun keskiarvo, kun pääsit ysiltä?
8.6
Kuumuuko Don helposti?
En oikeastaan sanoisi että se kovin helposti esimerkiksi treenatessa kuumuisi erityisesti. Jos tehdään jotakin sille vahvaa treeniä, saattaa se kyllä ottaa kipinää. Sitten taas maastossa ja vieraissa paikoissa ottaa erittäin helposti kuumaa pienistäkin asioista.

Kuinka usein kylmäät Donin jalkoja?
Silloin kun koen olevan tarvetta. Kovan treenin jälkeen esimerkiksi.

Siivoatko itse Donin karsinan?
Tallimme työntekijät hoitavat aina karsinoiden putsauksen. Eriasia on tietenkin silloin kun itse teen tallia esimerkiksi lomilla tai viikonloppuisin.



Teetkö koskaan aamu-tai iltatallia?
Teen. Meillä on usein Aadan kanssa viikonloppuja, jolloin hoidamme tallia kaikkina vuoroina. Ja sitten lomilla tietysti. Arkena hoidamme iltatalleja.


Millaisille ratsastajille blogisi on "suunnattu" ja minkä ikäisille?
Blogini on suunnattu treeniblogista kiinnostuneille, kaikenlaisille- ja ikäisille ratsastajille.

Oletko koskaan harkinnut bloggaamisen lopettamista
Olen. Silloin kun Karkki myytiin, mietin useaan otteeseen kannattaako blogia enää ylläpitää. Ajatuksissa pyöri myös se, että haluan uuden hevosen tultua keskittyä vain siihen, kirjoittamatta sen enempää alkutaipaleesta.

Ovatko islanninhevoset mielestäsi "vain puskaratsuja" eikä "oikeita" hevosia?
Hassu kysymys! Mielestäni islanninhevoset ovat  mainioita ratsuja, ja arvostettavia -oikeita- hevosia omissa lajeissaan.

1)oletko koskaan pelännyt hevosia ja/tai ratsastamista?
2)Oletko koskaan ollut ratsastaessa epävarma, pelännyt esimerkiksi sitä että jos hevonen säikkyy, tiput, ja satutat itsesi?
1)Nyt on kyllä pakko sanoa että en ole. Vaikka on sattunut yhtä ja toista, ehkä toisinaan pelottavia hetkiä ja tilanteita, en ole ikinä pelännyt hevosia tai noussut selkään pelonsekaisin tuntein.
2)En pelkää säikkyviä hevosia, ja osaan sellaisten kanssa pysyä aika coolina. Olen myös mielettömän huono tippumaan, enkä yleensä menetä tasapainoani pahimmassakaan rytkäyksessä. Enemmän pelkään sitä että hevoselle käy jotain. Jos hevonen kuitenkin tekee jotakin oikeasti vaarallista, en usein kuitenkaan halua olla selässä pitkään. Pystyyn hyppiminen on pahinta, mikä saa itseni helposti "lukkoon" selässä.


Kuvasarja "karkki hoitaa homman kotiin"


Onko sinulla ollut ihan pienestä pitäen poni/hevonen?

Ei nyt aivan- Ensimmäinen oma poni Bohemia tuli perheeseen silloin kun olin kymmenen vuotias. Melko nuorena kuitenkin.
  
Miten päädyit kouluratsastajaksi?
Ensimmäisen ponin Bohemian myötä. Sen suuren estepelon takia haaveet esteurasta kariutuivat äkkiä :D Ei vaan, olen aina tuntenut olevani suuntautunut kouluratsastukseen -minulla ei ole ikinä ollut,  eikä tänä päivänäkään olisi päätä isoille korkeuksille. En ole koskaan tuntenut "vetoa" esteradoille.



Minkälaiselta näyttää normaali Donin treeniviikko (mitä maanantaina teet, entä tiistaina..)?
Donin treeniviikko rakennetaan valmennusten ympärille. Koska tuntipäivät vaihtelevat joka viikko, minun pitää luoda jokainen viikko eri tavalla. Jos nyt kuitenkin kuvitellaan, että tunteja olisi ensiviikolla 2 kappaletta, niiden lisäksi viikkoon kuuluisi luultavasti pari omaa treenipäivää, pari kevennyspäivää ja yksi käyntipäivä. Kaikki tämä riippuu kuitenkin siitä miltä hevonen tuntuu. Oma treenipäivä saattaa helposti vaihtua kevyeeseen ja toisinpäin, jos D siltä tuntuu.

Oletko koskaan satuttanut itseäsi tippuessasi hevosen selästä?

Olen kerran jäänyt hevosen alle sen keuliessa ympäri. Siitä selvisin vain mustelmilla ja muutamilla avohaavoilla. Mitään muuta tapaturmaa en ole hevosten kanssa koskaan kokenut. En ole esimerkiksi ollut ikinä sairaalassa/sairaslomalla hevosten takia. *KOPKOP*


Ratsastatko koskaan siskojesi hevosilla?
Ratsastan siskojeni hevosilla itseasiassa todella harvoin, ja liikutan niitä usein vain silloin jos he eivät itse jostain syystä pääse. Pike on poikkeus, sitä läpiratsastan nyt aika tasaisin väliajoin.

Turhaudutko joskus hevosiin, tuntuuko ettet jaksa?
Vastoinkäymiset saavat jokaisen turtumaan, ja vaikken kaikesta kirjoita blogiin asti, voin kertoa kokeneemme niitä erittäin paljon. Silti koskaan en ole ollut valmis edes miettimään lopettamista tai luovuttamista lajin suhteen. On ollut miljoonia hetkiä milloin tuntuu siltä ettei jaksaisi enää kerätä voimia noustakseen, ja siltä ettei tehdyllä työllä ole mitään merkitystä. Myöhemmin nämä kaikki ovat kuitenkin olleet paras motivaattori.


Oletko koskaan vikeltänyt, jos olet, oliko kivaa?
En ole ikinä vikeltänyt, pitäisi joskus huvikseen testata (;

Hyppäätkö Donilla esteitä? Jos hyppäät, niin kuinka usein?
En ole hyppinyt Donilla, eikä tarkoitus ole harrastaa sellaista ainakaan nyt kun saikusta on vielä niin vähän aikaa. Kun tilanne on "vakiintunut" treenin kannalta, tarkoitus olisi laajentaa puomitreeniin ja jumppasarjoihin.

Mistä ratsastusvarusteestasi pidät eniten?
Varmaan kypärästä tai saappaista. 

Mitä ikävöit Karkissa?
Ikävöin sen työmoraalia ja ponin tuomaa ratsastuksen mutkattomuutta. Ennenkaikkea, niitä iloisia ponivuosia.



Minkä merkkisiä on Donin suitset ja satula? 
Suitset ovat BR:ltä, satula on Frank Baines.

Lempi ratsastusvaate merkki? Entä hevoselle?
Ei oikeastaan ole tiettyä, hevoselle lempimerkki on se mistä se tykkää ja mikä sille sopii. Jos joku pitää mainita, niin Back on track tuotteet ovat olleet sellaisia mistä D on tykännyt/mistä sille on ollut hyötyä.
Itselleni vähän sama juttu. Omalle kropalleni sopivat hyvin hv-polon vaatteet.

Donin BOT-niskasuoja. On ollut käytössä vajaa kuukauden, ja D tykkää todella paljon.

Mihin tähtäät ratsastajana?
Hirvittävää ajatella. Niin pitkälle kun rahkeet riittää.

Ponit vs. hevoset?

Tämä on vaikea...mutta hevoset. Hevosissa ratsastus kuitenkin laajentuu sille skaalalle jossa ikäluokkien mukaan koko loppuelämä ratsastetaan. Hevosissa on paljon haastetta ja kipinää.


Menittekö itse perheen kanssa katsomaan Donia, vai oliko joku muu mukana?
Menimme Donia katsomaan perheen kanssa.

Bravuuri keittiössä? 
Leivonta ehdottomasti. Oli sitten kyseessä kakku tai muffinssit, hoituu se usein minulta näppärästi. Jos joku bravuuri pitää sanoa niin... vaikka tiikerikakku.

Mitä aineita aiot kirjoittaa ylioppilaskirjoitukssa? 
Äidinkieli, terveystieto, englanti, ruotsi, yhteiskuntaoppi.

Mitä harrastaisit, jos et ratsastaisi? 
Vaikea sanoa. Taitoluistelusta tykkään valtavasti, ehkä sitä?
 
Mikä on mielestäsi ratsastuksen päätavoite?
Ratsastuksen päätavoite on jokaisella henkilökohtainen ja ainutlaatuinen, eikä siihen ole yhtä tietä.
Sitä tulisi tarkastella projektina, joista osa kerrallaan kootaan tavoitteita ja "päämääriä".
Ratsastuksen päätavoite on siis kehittyä omalla tasollaan, omilla resursseillaan niin pitkälle kuin pystyy ja haluaa. Sadalle ratsastajalle ei voida sanoa ratsastuskoulussa että päätavoite on sitten MM kulta. Päätavoitteet pitää luoda aina sen mukaan, missä tilanteessa ratsukko sillä hetkellä on, ja vaikuttaa matkaan realististen asioiden kautta.
Vai voiko tähän edes löytää yhtä vastausta? Siinä teille pähkinä.

Mitkä ovat lempikouluratsastusliikkeesi?
Vastalaukat, avotaivutukset ja kokoamiset.

Kuinka monta hevosta perheenne omistaa tällä hetkellä? 
Kuusi.
minkä tasoisia olitte kun saitte bohemian?
mitä kaikkea teitte bohemian kanssa kun saitte sen (kisasitteko vai humputtelitteko vaan vai mitä)?
Olin juuri lopettanut ratsastuskoulussa, joten ehkä juuri ja juuri helppo C:n asiat onnistuivat. Bohemian kanssa teimme kaikkea laidasta laitaan, valmentauduimme koulussa, maastoilimme ja hyppäsimme. En ikinä itse kilpaillut Bohemian aikana, Aada sensijaan starttasi sen kanssa muutamia kilpailuita.

Oletko koskaan haaveillut hevosettomasta elämästä?
Ensimmäisen hevosen tulon jälkeen en, en koskaan. Silloin kun hevoset eivät ole enää harrastus, vaan siitä on tullut urheilua ja elämäntapa, en voisi kuvitella elämää ilman niitä.
Jokin hevosmuisto, jota et voi unohtaa?
Niitä on NIIN valtavan monta, etten pysty millään vain yhtä valitsemaan. Ehkä mieleenpainuneimpia muistoja ovat ulkomailla käydyt hevosreissut, ja uuden hevosen kotiin saaminen. Onnellisuusprosentti on molemmissa ollut  110%, ehkä sen takia varsinkin nämä hetket painuvat mieleen.

First touch in Finland

Minkälaisista kisavarusteista pidät?
Haluan kisavarusteilta hyvää istuvuutta ja mukavuutta. Kisatakki on tärkeä osa varustusta, joten itselleni on tärkeää että se on slimmi ja mukava. Vaatteet eivät saa "muistuttaa itsestään" niin että ne varastavat ratsastajan keskittymiskyvyn epäsopivuudellaan. Kisavarusteissa yleensä ottaen suosin todella klassista tyyliä. Ei yliampumista tai liikaa varustusta. En halua ihmisten kiinnittävän huomiota vaatteisiini saapuessani areenalle, vaan hevoseen. Pienelle blingille en koskaan sano ei (;

Onko sulla kisajännitysta ennen kisoja?
On melkein aina, sellaista hyvän laatuista. Usein se iskee rataa autossa kerratessani tai juuri ennen radankiertoon saapumista. Radan alkaessa se kuitenkin nollaantuu täysin, ja alan ratsastaa. Pieni jännitys ennen kisoja kertoo siitä että suorituksella on väliä-ei koskaan kannata väittää itsellensä ettei yhtään jänskättäisi ennen suoritusta. Se saa olotilan aina vain enemmän lukkoon, ja sitä näkee todella paljon. Fiilis kannattaa aina purkaa läpi parhaakseen katsomallaan tavalla, ja antaa vaan mennä!